Työssämme tapahtuu

09.08.2022

Yhdessä-koulutuksesta työkaluja koulun yhdenvertaisuus- ja tasa-arvotyöhön!

Syyslukukausi on tunnetusti uusien alkujen aikaa. Se merkitsee myös Globaalikoululle uusien koulutusten käynnistymistä. Tänä lukuvuonna keskitymme erityisesti yhdenvertaisuus- ja tasa-arvoteemoihin.

Pohditko, miten koulunne tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmat saisi vietyä käytäntöön? Haluatko perehtyä antirasistiseen pedagogiikkaan ja sukupuolitietoiseen opetukseen? Tule mukaan uuteen koulutuskokonaisuuteemme!

Yhdessä kohti yhdenvertaista koulua -koulutuksesta saat

  • vinkkejä tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitteluun sekä suunnitelmien käytännön toimeenpanoon,
  • tietoa sukupuolitietoisesta kasvatuksesta ja antirasistisesta pedagogiikasta,
  • valmiuksia huomioida oppijoiden moninaisuus, sekä
  • konkreettisia esimerkkejä siitä, miten koulun toimintakulttuuria voi kehittää yhdenvertaisempaan ja inklusiivisempaan suuntaan.

Aiheiden pariin johdattavat upeat vierailevat kouluttajamme Virve Savoila Ekvalitasta, Mona Eid THL:stä ja Marita Karvinen Setasta sekä Planin globaalikasvatuksen asiantuntija Leena Honkasalo.

Mitä: Koulutukseen kuuluu kolme koulutuspäivää, itsenäisiä ennakko- ja välitehtäviä sekä omassa koulussa toteutettava pedagoginen kokeilu. Koulutus vastaa laajuudeltaan 4 opintopistettä.

Milloin: Koulutuspäivät ke 21.9., ke 12.10. ja to 17.11.2022 klo 9–15.

Missä: Koulutus toteutetaan kokonaan verkossa. Verkko-oppimisympäristönä toimii Plan Academy. Koulutuspäivät pidetään Teamsissä.

Koulutus on maksuton, ja sen rahoittaa Opetushallitus. Lue lisää koulutuksen sivulta ja varaa paikkasi ilmoittautumalla tällä lomakkeella.

Globaalikoulun tiimi toivottaa kaikille kasvattajille hauskaa ja seikkailuntäyteistä syksyä!

10.05.2022

Opettajat ovat ratkaisijoita kestävän kehityksen kasvatuksessa 

Planin Ratkaisijat-koulutus tarjoaa opettajille keinoja, ideoita ja intoa edistää kestävää kehitystä omassa työssään. 

Viimeinen päivä on käsillä Vantaan Heurekassa kestävän kehityksen kasvatusta käsittelevässä Ratkaisijat-koulutuksessa. Kolmen koulutuspäivän aikana opettajat ovat päässeet asiantuntijoiden johdolla pohtimaan koulun roolia kestävän tulevaisuuden rakentamisessa, nuorten osallisuutta ja vaikuttamista sekä tunnetaitoja. Koulutuksen ohessa opettajat saivat lisäksi mahdollisuuden kehittää omaa kestävän kehityksen kasvatustaan pedagogisen kokeilun avulla.  

Lastenoikeusjärjestö Plan International Suomen koulutuskokonaisuuteen on osallistunut kasvattajia monenlaisista taustoista. Heurekaan ovat löytäneet tiensä myös opettajat Tea Saarivuori ja Soile Pajuniemi, jotka jakavat ajatuksiaan Ratkaisijat-koulutuksen annista. 

Tea Saarivuori (vas.) ja Soile Pajuniemi (oik.) poseeraavat Einsteinin patsaan kanssa Heurekassa. Kuva: Sanni Palomäki

Kestävän kehityksen tavoitteet osaksi opetusta 

Tea Saarivuori on työskennellyt pitkään alakoulun englanninopettajana. Hän on juuri suorittanut yhteiskuntatieteiden maisterin opinnot, joissa YK:n kestävän kehityksen tavoitteet ovat olleet yhtenä pääsisältönä. Ratkaisijat-koulutus tarjosi Tean mielestä mahtavan tavan yhdistää teoreettisempaa tietoa koulumaailman kontekstiin. 

“Nämä YK:n kestävän kehityksen tavoitteet ovat upea kokonaisuus”, Tea sanoo innoissaan. “Meidän tehtävämme on kerta kaikkiaan yrittää tehdä parhaamme, että ne toteutuisivat.” 

Englannin opettajan työkuvassa kestävän kehityksen teemat eivät ole painottuneet, ja Tea on alkanut miettiä, miten voisi tuoda niitä oman oppiaineen tunneille. 

“Pidän sitä kuitenkin niin tärkeänä aiheena, että jääköön sitten joku yksikön kolmannen persoonan ässä vähän pienemmälle huomiolle, että käytetään muutama tunti jatkossa mieluummin tähän asiaan”, Tea naurahtaa.  

Pedagogisessa kokeilussaan Tea jakoi kestävän kehityksen sanomaa myös oman koulunsa opettajakunnalle toteuttamalla työpajan, joka lisäsi tietoa Agenda2030 -tavoitteista ja kestävän kehityksen kasvatusta tukevasta materiaalista. 

Ammatillisen koulutuksen kestävyyttä ja saavutettavuutta kehittämässä 

Soile Pajuniemi on toiminut ammatillisen liiketoiminnan opettajana ammattiopisto Livessä. Hän lähti Ratkaisijat-koulutukseen etsimään tietoa ja työkaluja tärkeän teeman eteenpäin viemiseen kaikissa ammatillisen tutkinnon osissa. Kestävää kehitystä voidaan Soilen mukaan huomioida niin ammatillisten tutkintojen yhteisissä pakollisissa aineissa kuin esimerkiksi tapahtumien järjestämisessä ja työpaikoilla. 

“Kestävä kehitys on tärkeä asia tiedostaa ja tuoda eri tavoin esille, jotta säilytämme tämän ihanan Suomen ja maapallon elettävänä meidän jälkeläisillemme ja heidän jälkeläisilleen”, Soile sanoo.  

Laaja-alaiset kestävän kehityksen tavoitteet voivat olla hyvin abstrakteja ja vaikeaselkoisia. Kestävän kehityksen kasvatuksen saavutettavuuden parantaminen onkin Soilen päämäärä. “Jokainen tavoite avataan selkokielellä ja pohditaan kuvien ja videoiden kautta, miten tätä tavoitetta voi kukin viedä käytäntöön.” 

Soilen mukaan on tärkeää käsitellä yksi kestävän kehityksen tavoite kerrallaan, jotta kaikki opiskelijat, myös vaativaa tukea tarvitsevat, pystyvät sen ymmärtämään. 

YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden selkokielistäminen liittyi myös Soilen pedagogiseen kokeiluun, jossa eri ammattialojen opiskelijat ideoivat, suunnittelivat ja toteuttivat yhteisöllisen tapahtuman yhteistyössä kauppakeskuksen kanssa. Tapahtuman tavoitteena oli ihmisoikeuksien ja osallisuuden vahvistaminen, myötäinnon luominen ja oppiminen osallisuuden kautta. 

Soile Pajuniemi esittelee pedagogista kokeiluaan viimeisenä koulutuspäivänä. Kuva: Sanni Palomäki 

Koulutuksesta saatuja ideoita jatkojalostamaan 

Ratkaisijat-koulutus tarjosi molemmille opettajille uutta näkemystä kestävän kehityksen kasvatukseen. 

“Olen saanut hyviä vinkkejä ja linkkejä sekä opettamisen sisältöihin että erilaisiin verkostoihin, joita voi hyödyntää. Tästä on syntynyt ideoita, joita lähden jatkojalostamaan opiskelijoiden kanssa”, Soile kertoo.

Tealle jäi koulutuksesta päällimmäisenä mieleen nuorten osallisuuden teemat. “Osallisuus oli aihe, joka ei ollut minulle tuttu. En ole itse koskaan ollut mukana esimerkiksi oppilaskuntatyöskentelyssä, niin heräsin osallisuuden vahvistamisen tärkeyteen.”  

Tunteisiin ja vaikuttamiseen liittyvät teemat lähtevät koulutuksesta Soilen mukana muille tiimiläisille. “Voimme pohtia yhdessä, mitä me voisimme tehdä, jotta jokainen tulee huomatuksi ja kokee olevansa tärkeä sekä sitoutuu näihin yhteisiin tavoitteisiin kaikessa tekemisessä.” 

“Rohkeasti tutustumaan Agendaan ja tarjolla oleviin materiaaleihin!” 

Soile ja Tea haluavat kannustaa kaikkia opettajia toteuttamaan kestävän kehityksen kasvatusta. Tea rohkaisee myös tutustumaan tarjolla oleviin laadukkaisiin opetusmateriaaleihin ja valitsemaan niistä omaan opetukseen sopivat.

“Rohkeasti ensinnäkin tutustumaan Agendaan ja leikittelemään niillä ajatuksilla esimerkiksi ryhmätöissä nuorten kanssa”, Soile ehdottaa. 

Opetussisältöjen lisäksi kestävän kehityksen teemojen tulee näkyä Soilen mukaan myös koulun toimintatavoissa ja arvoissa. Tämän tavoitteen edistämisessä hän näkee myös päättäjien toiminnan keskeisenä. 

“Opiskelijamme ovat innokkaita ja myötäintoa löytyy myös opettajilta. Ylhäältä alaspäin arvomaailman tulee olla sama.” 

Oma innostuminen tarttuu myös muihin, ja Soile kannustaa yhteistyöhön muiden opettajien ja henkilöstön kanssa. “Vaikka resurssit ovat rajallisia, meilläkin on tiimissä opettajia, jotka innostuvat lähtemään mukaan.” 

Turvallinen tila ja antoisat keskustelut saivat kiitosta 

Ratkaisijat-koulutus lähestyy loppuaan, ja on aika jakaa todistukset viimeisen koulutuspäivän päätteeksi. Opettajien palautteessa korostuu lähikoulutukseen osallistuneiden kanssa jaettu turvallinen tila ja antoisat keskustelut, materiaalivinkit sekä innostus lähteä soveltamaan niitä omaan opetukseen. 

Koulun arjen pyörityksessä Planin koulutus on tarjonnut monelle opettajalle rauhoittavan tauon, jonka kautta inspiroitua ja kehittää omaa osaamistaan. Osa opettajista olisi ollut valmis jatkamaan neljänteenkin koulutuspäivään. 

Planin resursseja kestävän kehityksen kasvatukseen löydät osoitteesta https://www.globaalikoulu.net/materiaalit/.

Seuraa Planin tulevia kasvattajien koulutuksia osoitteessa https://www.globaalikoulu.net/koulutukset/.  

Teksti ja kuvat: Sanni Palomäki 

04.05.2022

Koulun näkymättömät rakenteet näkyviksi   

Kun ottaa näkökulmaksi tasa-arvon, voi huomata, että kouluarki on täynnä tilanteita, joissa tuodaan esiin sukupuoleen liittyviä sosiaalisia normeja. Suhteellisen pienilläkin muutoksilla voi olla rakentamassa turvallisempaa ja sukupuolitietoisempaa arkea, kirjoittaa Globaalikoulun ohjelmapäällikkö Minna Mannert.  

Suomalainen koulu on tasa-arvoinen, vai onko?   

Yhteiskunnan ja koulun säädöspohja sukupuolten tasa-arvon edistämiseen on vahva, mutta kun pintaa raaputtaa, huomaa, että oppilaitosten tasa-arvotyössä on vielä paljon kehitettävää. Opetushallituksen parin vuoden takainen selvitys viittaa siihen, että suomalaisten koulujen tasa-arvotyöhön kaivataan lisää osaamista ja etenkin konkretiaa. 

Sen vuoksi kehitimme globaalikoulussa uuden Näkökulmaksi tasa-arvo! -koulutuksen suomalaisille opettajille. Koulutuksessa pohdimme yhdessä opettajien kanssa, kuinka koulun toimintakulttuuria ja käytänteitä voisi kehittää tasa-arvoisemmiksi.  

On tärkeää tiedostaa, että tasa-arvonäkökulman huomioinen ei ole vapaaehtoinen, vaan lakisääteinen asia.  

Pienillä muutoksilla turvallisempaa arkea  

Koulutuksessamme lähdemme liikkeelle neurotieteen näkökulmasta. Jokainen meistä turvautuu ajattelussaan luokitteluun, ja siitä on arjessa meille paljon hyötyä. Harvardin yliopistossa kehitetty Implicit Association test -tutkimus osoittaa laajan tutkimusaineiston valossa, kuinka tyypillistä on luokitella ihmisiä ja ominaisuuksia sukupuolen perusteella. Saatamme ajatella vaikkapa naisia herkkinä tai miehiä johtajina.  

Usein ympäröivä kulttuuri, mediaympäristö ja jopa oppimateriaalit vahvistavat opittuja luokitteluita. Jo hyvin pienillä lapsilla esiintyy stereotyyppistä ajattelua esimerkiksi siitä, mitä tytöt ja pojat voivat ja saavat tehdä. Ongelmallisiksi luokittelut muodostuvat silloin, kun ne johtavat syrjintään.   

Kuinka sitten lähteä purkamaan kouluarjen syrjiviä käytäntöjä? Ensimmäinen askel on tuoda tiedostettuja ja ehkä myös tiedostamattomia normeja näkyväksi. Pyrimme koulutuksessamme tarjoamaan ammattilaisille turvallisen ja avoimen ilmapiirin, joka mahdollistaa ääneen ajattelun, pohdinnan ja keskustelun.   

Kun ottaa näkökulmaksi tasa-arvon, voi huomata että kouluarki on täynnä tilanteita, joissa tuodaan esiin sukupuoleen liittyviä sosiaalisia normeja. Opettaja saattaa kysäistä, löytyisikö muutama “vahva poika” auttamaan painavien tavaroiden kantamisessa. Oppilas voi kommentoida, että eihän tyttö voi ottaa sinistä paperia kuviksen työhön, “kun se on poikien väri”. Koulun aikuinen saattaa tulla opastaneeksi, että tyttöjen wc:t löytyvät oikealta ja poikien vasemmalta.  

Jos itse mahtuu enemmistön mukaiseen muottiin, ei välttämättä huomaa näissä tilanteissa mitään erikoista. Kuitenkin suhteellisen pienilläkin muutoksilla voi olla rakentamassa turvallisempaa ja sukupuolitietoisempaa arkea. Arkisilla käytänteillä on joskus kauaskantoiset seuraukset nuorten hyvinvointiin ja esimerkiksi ammatinvalintaan.   

Työ tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden eteen on jatkuvaa oppimista  

Otin tänä keväänä osaa Planin omaan Planting Equality -kouluttajakoulutukseen. Koulutuksen jälkeen toimimme omassa työyhteisössämme sisäisinä kouluttajina ja tarjoamme työkaluja tasa-arvon vahvempaan huomioimiseen muun muassa ohjelmien suunnittelussa ja johtamisessa.  

Koulutus palautti jälleen mieleen, kuinka tärkeää on pohtia ja reflektoida käsiteltäviä asioita omakohtaisesti sekä etsiä niitä kohtia, joissa oma ymmärrys on vielä rajallinen. Työ tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden eteen on jatkuvaa oppimista.  

Pohjimmiltaan myös koulujen ammattilaisten tasa-arvo-osaamisen vahvistaminen perustuu opetussuunnitelman arvopohjaan ja sen elämiseen todeksi.  

Perusopetuksen opetussuunnitelman arvopohjan mukaan jokainen on ainutlaatuinen yksilö ja arvokas omana itsenään, ja opetustyön tulee vahvistaa jokaisen yhtäläistä ihmisarvoa.  

Kirjoittaja: Minna Mannert

14.04.2022

Nuorten timantti on täällä taas!

Nuorten oma vaikuttamistapahtuma Nuorten timantti – timanttista tulevaisuutta rakentamassa tulee jälleen 6. toukokuuta! 13–18-vuotiaille oppilas- ja opiskelijaryhmille suunnattu vaikuttamistapahtuma kannustaa nuoria pohtimaan, miten rakentaa hyvää keskustelukulttuuria. Tänä vuonna Nuorten timantti on osa Ylen Hyvin sanottu -kampanjaa. Muun muassa kuuntelemisen taitoa, mokaamista somessa ja sananvapautta pohditaan paneelikeskustelussa yhdessä upeiden puhujien kanssa!

Nuorten timantti sopii parhaiten yläkoulun ja toisen asteen opetukseen. Tapahtumassa ja oppimateriaalissa nousevat esiin myös monet laaja-alaisen osaamisen tavoitteet. Siksi tapahtumaan osallistuminen sopii useisiin oppiaineisiin ja osaksi monialaisia oppimiskokonaisuuksia

Livelähetyksen juontavat Planin toiminnassa mukana olevat nuoret. Paneelikeskustelussa upeat vieraat nostavat monipuolisesti esiin hyvän keskustelukulttuurin edellytyksiä:

Isaac Sene on monipuolinen artisti, joka peräänkuuluttaa ihmisten moninaisuutta. Isaac käsittelee musiikissaan monipuolisesti aiheita laidasta laitaan, unohtamatta hauskanpitoa! Kirsikkana kakun päällä kuulet livenä Isaac Senen musiikkiesityksen!

Zahra Karimy on ihmisoikeuksien ja tyttöjen oikeuksien puolustaja, Planin toimija ja toimittaja. Aktivistina Zahra on ottanut julkisesti kantaa muun muassa häirinnästä vapaan sosiaalisen median puolesta ja vihapuhetta vastaan.

Aurora Blomberg on Planin ilmastotsemppari, ja hän on ollut aktiivinen myös Elokapinassa. Paneelissa Aurora pohtii muun muassa sitä, miten ilmastokriisistä voidaan puhua ilman turhaa vastakkainasettelua.

Tapahtumaan liittyy vaikuttava tehtäväpaketti oppilaille ja opiskelijaryhmille. Se julkaistaan vapaaseen käyttöön lähempänä tapahtumaa.

Osallistuminen tapahtumaan on maksutonta, eikä osallistujamäärää ole rajattu. Ilmoita opiskelijaryhmäsi mahtavaan tapahtumaan osoitteessa www.plan.fi/nuortentimantti. Tapahtuman videotallenne on nähtävissä jälkikäteen.

Lataa Timantin Oppimateriaali vaikuttamisesta nettikeskusteluihin

15.02.2022

Kipinää kestävän kehityksen kasvatukseen! 

Kevään ensimmäinen “Ratkaisijat – Kestävän kehityksen kasvatuksella aktiivista toimijuutta” -koulutus alkoi helmikuun alussa. Tunnelma ensimmäisen koulutuspäivän aamuna oli innostunut, rento ja avoin. Opettajia ja kasvattajia liittyi mukaan usealta kouluasteelta ja erilaisista opinto- ja työtaustoista. Opetushallituksen rahoittama koulutus on monelle mahdollisuus vertaisoppimiseen, ja toiveena oli saada käytännön vinkkejä kestävän kehityksen kasvatukseen.

Päivän aikana heräsi keskustelua kestävän kehityksen kasvatukseen liittyvistä dilemmoista – esimerkiksi miten toteuttaa kasvatusta ikätasoisesti, kun oppilaiden taustat, aiempi tieto ja kiinnostus vaihtelevat, tai miten tasapainoilla karujen ja vakavien faktojen ja toisaalta toivon ja ratkaisukeskeisyyden välillä. Eräs ryhmä toi myös esiin opettajan poliittisen varovaisuuden. Vaikka kestävä kehitys on selkeä osa opetussuunnitelman perusteita, kestävyysteemat koetaan arvolatautuneiksi ja voidaan nähdä myös poliittisina, etenkin kun tarkoituksena on vaikuttaa ihmisten elämäntapoihin. Opettajat kokivat tärkeäksi luoda turvallisen keskustelutilan ja tuoda esiin monia erilaisia vaikuttamistapoja.

Kriittisyys sävytti keskusteluja, joissa osallistujat arvioivat oman koulunsa toimintakulttuuria kestävän kehityksen näkökulmasta. Osa osallistujista kuvaili, miten kestävän kehityksen kasvatuksessa on monelta osin jämähdetty jätteenkierrätykseen. Vaikka kestävän kehityksen tavoitteita asetetaan tunnollisesti ja esihenkilöt ja työyhteisö näyttävät vihreää valoa, keke-tiimien työ on välillä “kuin kivirekeä vetäisi”.

Huumori ja iloinen meno on kuitenkin tuntunut luontevalta tavalta lähestyä kestävän kehityksen toimintaa työyhteisössä. Sinnikästä työtä ja innostavia projekteja (esim. ulkoluokkatoimintaa) on jo monessa koulussa toteutettu, ja resursseja koettiin olevan saatavilla halukkaille. Osallistujan sanoin: “Oikeilla poluilla ollaan oltu jo tähän asti”. Yhdessä pohdittiin sitä, miten saadaan hajautettua kestävän kehityksen edistämistoiminta keke-tiimin ulkopuolelle: muille opettajille ja luokille sekä koko koulun toimintakulttuuriin.

Koulutuspäivän lopulla osallistujat pääsivät ideoimaan omaa pedagogista kokeiluaan, jonka jokainen toteuttaa koulutuksen aikana. Ajatukset jäivät muhimaan – mielenkiintoista nähdä, millaista kestävän kehityksen toimintaa niistä syntyy!

Palautteen perusteella ensimmäinen päivä oli “ammattitaitoisesti ja kauniisti toteutettu”. Se tarjosi kasvattajille kipinää, kannustusta ja uusia näkökulmia jo tuttuihinkin teemoihin. Osallistujat kokivat, että verkossa toteutetussa koulutuksessa oli tilaa kokemusten jakamiselle ja ajatusten rikastamiselle samanhenkisten ihmisten kanssa. Yhden osallistujan sanoin: ”Päällimmäisenä jäi mieleen kannustava, rohkaiseva, toiveikas ja innostunut olo näihin teemoihin.”

Kirjoittanut: Sanni Palomäki

Sanapilvi, jossa isoimmalla sana osallistava
Osallistujien ajatuksia siitä, millaista on laadukas kestävän kehityksen kasvatus

04.01.2022

Vuosi käynnistyy vauhdikkaasti

Globaalikoulu on jälleen kevätlukukaudella tukenasi globaalikasvatuksen ja kestävän elämäntavan edistämisessä. Tässä muutamia ajankohtaisia vinkkejä alkavaan vuoteen:

Lähde mukaan koulutukseen!

Seuraavissa kevään koulutuksissamme on vielä tilaa:

  • Näkökulmaksi tasa-arvo!
    Webinaari 31.3.2022. Yhteistyössä Lounais-Suomen aluehallintovirasto. Ilmoittaudu tästä.
  • Vihapuheesta dialogiin
    Webinaari 24.3.2022. Yhteistyössä Lounais-Suomen aluehallintovirasto. Ilmoittaudu tästä.
  • Koulu kestävää tulevaisuutta rakentamassa -koulutus
    Webinaari 17.3.2022. Yhteistyössä Lounais-Suomen aluehallintovirasto. Ilmoittaudu tästä.
  • Ratkaisijat-koulutuskokonaisuus (5 op) tarjoaa välineitä, intoa ja vertaisoppimista kestävän kehityksen kasvatukseen ja oppilaiden aktiivisen toimijuuden tukemiseen. Koulutuskokonaisuus käsittää kolme koulutuspäivää, itsenäisiä välitehtäviä ja omaan työhön liittyvän pedagogisen kokeilun. Keväällä järjestämme kaksi koulutusryhmää. Lue lisää ja ilmoittaudu täällä. Koulutuksista voit kysyä tarkemmin Leena Honkasalolta tai lukea lisää täällä.

Tilaa luokkaasi kouluvierailu

Kouluvierailulla käsitellään lapsen oikeuksia ja kestävän kehityksen tavoitteita toiminnallisesti. Livevierailuja on tarjolla pääkaupunkiseudulla, Turussa, Tampereella, Jyväskylässä ja Oulussa. Etävierailun voi tilata paikkakunnasta riippumatta. Globaalikoulun tiimiin on liittynyt uusi jäsen, Tiina Salola, joka vastaa lähettilästoiminnan koordinoinnista Ronja Karkisen siirryttyä vanhempainvapaalle. Ota yhteyttä vierailutilausten tiimoilta: tiina.salola(at)plan.fi.

Ota käyttöön ilmastokasvatuksen työkalumme

Pelaa ryhmäsi kanssa STOP! Ilmastopeliä tai tilaa Lapsen oikeuksien lähettiläs vetämään peli luokkaasi. Laajan opettajan lisämateriaalin avulla pelin ympärille voi rakentaa myös monialaisen oppimiskokonaisuuden, joka kestää useita oppitunteja. Pelin voi mainiosti sisällyttää osaksi globaali- tai ilmastokasvatuksen teemapäivää. Pelin tilaus ja lisämateriaalin lataus onnistuu täältä. Ilmastopeli sopii parhaiten toisen asteen ryhmille ja sellaisiin yläkouluikäisten oppimistilanteisiin, joissa ryhmällä on käytettävissä riittävästi aikaa pelikokemukseen valmistautumiseen ja sen purkuun, vähimmillään 90 minuuttia.

Planin Tytöt ja ilmasto -julkaisun lukeminen ja siihen liittyvä oppimispeli soveltuvat yläkoulun ja toisen asteen opiskelijoiden itsenäiseen työskentelyyn.

Tulossa

Monenlaista muutakin kiinnostavaa on tulossa: valmistelemme jälleen oppilasryhmille suunnattua, maksutonta Nuorten Timantti -vaikuttamistapahtumaa. Tapahtumapäivä on 28.4.! Aiomme tänä keväänä myös käynnistää globaalikoulu.net -sivuston uudistuksen ja jatkaa Ugandan ja Suomen koulujen välistä “School Cooperation Project Club” -yhteistyötä. Liity Globaalikoulun uutiskirjeen tilaajaksi, niin saat aina uusimmat tiedot tulevista tapahtumista ja materiaaleista! Liittymislomake löytyy tämän sivun alapalkista.

16.12.2021

Kehittämisprojektit vievät kestävän kehityksen työtä eteenpäin Linnankosken lukiossa ja Piikkiön yhtenäiskoulussa

”Toivoisin, että kestävä kehitys ei tulevaisuudessa näyttäytyisi vain pelkkänä teemapäivänä silloin tällöin, vaan että se olisi kokonaisuus, joka kuuluisi kouluarkeen ikään kuin läpäisyperiaatteella. Kestävän kehityksen tulisi näkyä meidän arkemme jokaisena päivänä!” – Teija Laukkanen, luokanopettaja, Piikkiön yhtenäiskoulu

Globaalikoulu on toteuttanut jo kahdesti opettajien täydennyskoulutuskokonaisuuden nimeltä ”Ratkaisijat – Kestävän kehityksen kasvatuksella aktiivista toimijuutta”.

Koulutuksen ydinkysymys on ollut, miten koulun toimintakulttuuria voidaan kehittää niin, että se tukee kestävää kehitystä. Koulutuksessa on pohdittu sekä Planin asiantuntijoiden että vierailevien kouluttajien johdolla:

  • Koulun roolia kestävän kehityksen edistämisessä,
  • Osallisuutta koulussa ja nuorten ilmastovastuullisen toiminnan tukemista,
  • Tunnetaitoja kestävän kehityksen kasvatuksessa, ja
  • Ratkaisukeskeistä ilmastokasvatusta.

Koulutukseen kuuluu omassa koulussa toteutettava projektityö, sillä tämä kannustaa opettajaa soveltamaan oppimaansa omaan työhönsä ja ulottaa koulutuksen vaikutukset yksittäisestä opettajasta hänen oppilaisiinsa ja parhaassa tapauksessa koko työyhteisöön. Keväällä 2021 projektityö kulki nimellä kehittämisprojekti, syksyllä puhuimme pedagogisesta kokeilusta. Kahdesta viime kevään kehittämisprojektista on nyt tehty video!

Ensimmäisellä videolla ääneen pääsee porvoolaisen Linnankosken lukion kestävän kehityksen tiimi, joka kehittää koululle omaa ilmasto-ohjelmaa. Ajatus tiimin perustamisesta sai alkunsa Ratkaisijat-koulutuksessa, johon osallistui musiikinopettaja Anu Tikka-Blomqvist. Nyt Linnankosken lukiossa kestävän kehityksen kysymyksiä käsitellään monin eri tavoin. 

”Minulle on valjennut se ihan selkeäksi, että kaikilla on oikeus ilmastokasvatukseen”, kertoo Anu. ”Eikä se tarkoita vain sitä, että lyödään nuorille faktat pöytään, mitä ongelmia on, ja jätetään käsittelemättä tunteita, mitä ilmastonmuutos herättää. Laadukas ilmastokasvatus tarkoittaa minun mielestäni sitä, että annetaan nuorille työkaluja tulevaisuuteen ja siihen, mitä asialle voi oikeasti tehdä.”  

Toisen videon tähti on Piikkiön yhtenäiskoulun opettaja Teija Laukkanen. Teija suunnitteli kehittämisprojektinaan koko alakoulun mittaisen oppimispolun, jonka painopisteenä on kestävä kehitys. Aihetta käsitellään toiminnallisten harjoitteiden ja draaman avulla, tunne- ja tietoisuustaitoja samalla kehittäen. Jokaiselle luokka-asteelle on omat tavoitteensa.

”Tämä on tietyllä tavalla kasvava polku”, kertoo Teija. ”Polku alkaa ensimmäisillä luokilla ihan lähiympäristön kunnioittamisesta ja sitten se kasvaa siitä pikkuhiljaa maailmanlaajuiseksi.”

Voit nyt ilmoittautua kevään 2022 Ratkaisijat-koulutuksiin! Yksi koulutus toteutuu kokonaan verkossa (koulutuspäivät 17.2., 22.3. ja 11.4.). Toinen on monimuotokoulutus Vantaalla Heurekassa (koulutuspäivät 7.2., 16.3. ja 4.4.). Lue lisää ja varaa paikkasi koulutuksesta: https://www.globaalikoulu.net/ratkaisijat/.

22.11.2021

Tasa-arvoa oppimassa Suomessa ja Ugandassa

Kouluille yhteistyöprojekti oli oiva mahdollisuus kannustaa perheitä nuorten koulussa pitämiseen. Hanke tarjosi mahdollisuuden oppia tietotekniikka- ja mediataitoja sekä tilaisuuden maailmankuvan avartamiseen, kirjoittaa globaalikasvatuksen ohjelmapäällikkömme Minna Mannert.

Käynnistimme vuoden 2020 alussa ainutlaatuisen globaalikasvatusprojektin, joka tuo kolme suomalaista ja ugandalaista yläkoulua yhteen oppimaan tasa-arvosta ja kansainvälisestä yhteistyöstä. Koulujen välinen vuorovaikutus tapahtuu digitaalisia välineitä käyttäen. Yhteistyö on osa ulkoministeriön rahoittamaa kehitysyhteistyöohjelmaamme.

TASA-ARVO LÄHTEE LIIKKEELLE JO ISTUMAJÄRJESTYKSESTÄ

Projektin alussa pohdimme opettajien kanssa, miltä koulu näyttää tasa-arvosilmälasien läpi tarkasteltuna. Lähdimme liikkeelle konkreettisista asioista, kuten pohtimalla koulutilan käyttöä eri sukupuolten kannalta. Tasa-arvon esteitä voi purkaa kiinnittämällä huomiota vaikkapa luokkatilan järjestykseen tai siisteihin ja turvallisiin wc-tiloihin. Miten toimia silloin, kun luokassa ei riitä istuimia kaikille? Entä saavatko pojat aina valita ensimmäisenä oman paikkansa?

Opetusmenetelmien valinnalla on suuri merkitys sellaisen koulukulttuurin luomisessa, jossa kaikilla on mahdollisuus saada äänensä kuuluviin. Suomalaisessa koulussa käytetään paljon oppilaskeskeisiä ja yhteistoiminnallisia menetelmiä, jotka eivät Ugandassa ole yhtä yleisiä.

Planin ugandalaiset yhteistyökoulut olivat jo osallistuneet osallistavan kouluhallinnon projektiin, joten heille oppilaslähtöisyys oli ennestään tuttu periaate. Hankkeemme kannusti viemään oppilaiden osallisuutta eteenpäin juuri sukupuolten välisen tasa-arvon kannalta. Tämä merkitsi esimerkiksi sitä, että School Cooperation Project Club -projektikerho, jossa tehtäviä tehtiin, koostui tasapuolisesti tytöistä ja pojista.

Ennen yhteistyön alkua kävin Ugandassa tutustumassa yhteistyökoulujen arkeen ja suunnittelemassa projektin oppituntien sisältöä yhdessä Plan International Ugandan kollegoiden, opettajien, rehtoreiden ja kouluviranomaisten kanssa. Oli tärkeää, että saimme sovitettua projektin sisällöt sekä Ugandan että Suomen opetussuunnitelmiin. Oli hauska huomata, kuinka opettajuus on jotakin yhteisesti jaettua: molempien maiden opettajia yhdisti ajatus nuorten kasvun ja opiskelumotivaation tukemisesta. Suomalainen koulu ja koulutuspolitiikka näyttäytyivät ugandalaisten kollegoiden silmin menestystarinana, joka herätti paljon mielenkiintoa. Kokoontumistemme tauotkin kuluivat vilkkaasti keskustellen, ja sain vastata opettajien innokkaisiin kysymyksiin koulukäytänteistämme, kuten kouluruokailusta.

Opettajan vinkkelistä katsottuna ugandalainen yhteiskunta on tasa-arvon suhteen hyvin erilainen kuin Suomessa. Perheiden sukupuoliroolit ovat huomattavasti perinteisempiä kuin Suomessa. Toisaalta naisten rooli esimerkiksi politiikassa ja julkisuudessa on kasvanut, mikä tarjoaa monipuolisempia samastumiskohteita ja roolimalleja tytöille. 

Ugandan yhteistyökoulun opettajat ja rehtorit suunnittelevat oppitunteja työpajassa yhdessä Planin työntekijöiden Grace Agenon ja Minna Mannertin kanssa.

DIGITAALISET INNOVAATIOT TOIVAT INTOA KOULUNKÄYNTIIN

Ugandassa projektiin osallistui kolme julkista koulua Liran maakunnassa, Ugandan keskiosassa. Koulupudokkuus on näissä kouluissa iso haaste. Etenkin vähävaraisten perheiden teini-ikäisten lasten koulunkäynti keskeytyy helposti ennenaikaisesti, kun nuoret lähtevät ansiotyöhön tai avioituvat varhain.

Kouluille yhteistyöprojekti oli oiva mahdollisuus kannustaa perheitä nuorten koulussa pitämiseen. Hanke tarjosi mahdollisuuden oppia tietotekniikka- ja mediataitoja sekä tilaisuuden maailmankuvan avartamiseen. Osa hankkeen ugandalaisnuorista ei esimerkiksi ole koskaan matkustanut oman kotikuntansa ulkopuolelle.

Yhteistyökouluissa oli valmiina tietotekniikan opettajat ja tietokoneluokat, mutta luokkien varustelu oli kuitenkin suomalaisella mittapuulla vaatimaton; tietokoneita oli vain muutama ja esimerkiksi lukittavat säilytystilat laitteille olivat paikoin puutteelliset. Yhteistyön aloittamiseen vaadittiinkin jonkin verran pohjatyötä.

Yhden koulun sähkönsaannin turvaamiseksi rakennettiin kouluun aurinkopaneeli. Koulut saivat Planilta yhteistyön toteuttamiseksi oppilaiden käyttöön iPadeja, internet-yhteyksiä ja koulutusta niiden käyttöön. Perehdytyksessä olivat apuna SmartUp Factory -projektissa koulutetut nuoret osaajat. Digitaalinen osaaminen vahvistuikin hankekouluissa merkittävästi ja molempien maiden oppilaat onnistuivat hienosti toteuttamaan videotehtäviä käytettävissä olevilla välineillä.

ILO YLLÄTTI JA ETUOIKEUDET HERÄTTELIVÄT

Projektin aluksi oppilaat esittelivät omaa kouluaan ja kotimaataan tuottamalla kuvia, videoita ja tekstiä. Seuraavaksi tutustuttiin kumppanikoulun tuotoksiin. Seuraavissa tehtävissä perehdyttiin harrastuksiin ja ajankäyttöön koulussa ja koulun ulkopuolella. Oppilastöissä esiteltiin muun muassa suomalaista jääkiekkoharrastusta ja ugandalaista akrobatiaa.

Projektin kuva- ja videotehtäviä tehdessä osallistujat ovat harjoitelleet käytännössä kulttuurien välistä vuoropuhelua sekä moniluku- ja ilmaisutaitoa. Samalla on havahduttu huomaamaan oman elinympäristön vahvuuksia ja haasteita. Kysyimme projektiin osallistuneilta suomalaisoppilailta, mitä hankkeessa on tähän mennessä opittu. He kirjoittivat seuraavaa:

“ON OLLUT MIELENKIINTOISTA JA SILMIÄ AVAAVAA PÄÄSTÄ TUTUSTUMAAN UGANDALAISEEN KOULUUN REALISTISELLA TAVALLA. SE ON SAANUT MINUT ARVOSTAMAAN OMAA ELÄMÄÄNI ENEMMÄN JA YMMÄRTÄMÄÄN ENEMMÄN MUISTA KULTTUUREISTA.”

“MIELENKIINTOISINTA ON OLLUT TAVATA ERILAISIA IHMISIÄ JA OMAKSUA HEIDÄN KULTTUURIA JA ELÄMÄÄ.”

“OLEN MYÖS OPPINUT PALJON UUSIA ASIOITA SUOMESTA JOITA EN ENNEN TIENNYT KUN TEIMME ESITELMIÄ.”

“OLEN OIVALTANUT, ETTÄ MEILLÄ TÄÄLLÄ SUOMESSA ON TODELLA LAADUKASTA OPETUSTA JA SAAMME OLLA ONNELLISIA, ETTÄ ETÄOPISKELUKIN ONNISTUU. MEILLÄ ON MYÖS VALTAVASTI MAHDOLLISUUKSIA ERI HARRASTUKSIIN JA VAPAA-AJAN TEKEMISIIN.”

“OLEN ILAHTUNUT SIITÄ, ETTÄ TÄSSÄ UGANDAN KOULUSSA OPPILAAT TUKEVAT TOISIAAN.”

KORONA TOI ESIIN ERIARVOISUUDEN

Koronatilanne on merkittävästi hidastanut projektin etenemistä. Toisaalta se on havainnollistanut kaikille osallistujille kumppanimaiden erilaisia lähtökohtia. Ugandan koulut ovat sisäoppilaitoksia, ja ne ovat olleet presidentin määräyksestä suljettuina pitkiä aikoja kahteen otteeseen projektin kuluessa.

Siinä missä suomalaiset oppilaat ovat voineet korona-aikana osallistua etäopetukseen, Ugandan oppilailla ei ole koulujen sulkeutumisen jälkeen ollut käytössä juuri muita oppimateriaaleja kuin jonkin verran radio-opetusta ja kirjallisia materiaaleja. Tilanne on huolestuttava nuorten oppimistuloksien ja tulevaisuudennäkymien kannalta.

“OLEN HUOLESTUNUT HIEMAN SIITÄ, MITEN UGANDASSA KOULUNKÄYNTI ON KESKEYTYNYT KORONAN TAKIA, SILLÄ HEILLÄ EI OLE SÄHKÖISIÄ OPPIMATERIAALEJA.”

PROJEKTIIN OSALLISTUNUT OPPILAS

Kaikilla projektin osapuolilla on kuitenkin vielä intoa tutustua paremmin kumppanikouluun, tehdä projektin tehtäviä ja kokea erityisesti oppilaiden välistä vuorovaikutusta, ja toivomme että tämä vielä jollain tavalla olisi mahdollista. Tällä hetkellä Ugandan yläkoulut ovat kuitenkin edelleen suljettuja.

Koulujen ollessa suljettuna Ugandassa Plan on onnistunut järjestämään projektin opettajille täydennyskoulutusta tasa-arvoteemasta. Täydennyskoulutuksella on iso merkitys opettajien työmotivaation, ammatillisen arvostuksen ja osaamisen ylläpidon kannalta.

Syyskuun 2021 opettajankoulutuksessa käsiteltiin muun muassa tasa-arvotyöhön velvoittavia kansainvälisiä sopimuksia. Nuorten hyvinvoinnin näkökulmasta laadukas opetus on ensiarvoisen tärkeää. Kun kouluihin aikanaan palataan, opettajat voivat tarkastella kouluarkea tasa-arvosilmälasien läpi.

Suomesta projektissa ovat mukana Haukilahden koulu Espoosta, Putaan koulu Torniosta sekä Sipoonlahden koulu Sipoosta ja Ugandasta Akalon, Abomongolan ja Chawenten koulut.

Kirjoittanut: MINNA MANNERT

Kirjoittaja on Planin globaalikasvatuksen ohjelmapäällikkö.

29.10.2021

Lapsen oikeuksien viikkoa vietetään jälleen 15.–21.11.

Lapsen oikeuksien viikon tavoitteena on lisätä lapsen oikeuksien tunnettuutta erityisesti lasten parissa.

Oletteko jo suunnitelleet, miten teema näkyy teidän koulussanne? Yksi hyvä tapa käsitellä aihetta teemaviikolla on pyytää lapsen oikeuksien lähettiläämme vierailulle. Toiminnallisen oppitunnin avulla lapsen oikeuksien sopimus tulee tutuksi ja oppilaat pääsevät pohtimaan sen merkitystä omassa elämässään ja globaalisti maailman lasten arjessa.

Voit myös käsitellä lapsen oikeuksia itse monipuolisten opetusmateriaaliemme avulla. Materiaalia on eri-ikäisille oppijoille, ja ne ovat tilattavissa tai ladattavissa sivuiltamme. Esimerkiksi alakoulun 4.–6. luokille suunnattu Lapsen oikeuksien kymppi -opetuskokonaisuus sisältää paljon harjoitteita, joista voi poimia teemaviikolle sopivaa tehtävää.

Plan on mukana Lapsen oikeuksien viestintäverkostossa, joka on asettanut vuoden 2021 lapsen oikeuksien viikon teemaksi lapsen oikeuden hyvään kohteluun. Lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan lapsilla on oikeus erityiseen suojeluun ja huolenpitoon – kyse ei ole vain kaltoinkohtelun kiellosta, vaan velvollisuudesta kohdella lapsia hyvin. Verkoston kautta voit tutustua tarkemmin teemaan sekä ilmoittaa koulusi mukaan lapsen oikeuksien viikon viettäjäksi: lapsenoikeudet.fi/lapsenoikeuksienviikko. Voit myös osallistua keskusteluun somessa aihetunnisteilla #mullaonväliä ja #sullaonväliä.

Oivaltavaa, antoisaa ja mukavaa lapsen oikeuksien viikkoa!

12.10.2021

Etsintäkuulutus: Haluamme palkita ansioituneita ilmastokasvattajia!

Tunnetko kasvattajan, joka ottaa ilmastokriisin erityisen hyvin huomioon toiminnassaan? Tai oletko se kenties sinä itse?

Plan International Suomen Ilmastotsempparit-ryhmän alla toimiva Ilmasto-oppijat etsii opettajia, kerhonohjaajia, koulunkäyntiavustajia, rehtoreita, varhaiskasvatuksen opettajia, koululuokkia ja kouluja, jotka ovat ilmaston puolella. Kannustaako tuttu opettaja lapsia ja nuoria ilmastotekoihin? Hyödynnetäänkö teidän koulussanne luovasti kierrätysmateriaaleja? Luotsaako kollega ekotiimiä tai kestävän kehityksen työryhmää koko sydämellä?

Ilmasto-oppijat etsii toimijoita, joita se palkitsee syyslukukauden lopulla. Ilmianna palkinnon ansaitseva henkilö tai taho joko Instagramissa laittamalla yksityisviesti tilille @ilmastooppijat tai sähköpostitse osoitteeseen ilmastooppijat[at]gmail.com. Kerro viestissä mahdollisen palkittavan koko nimi, koulu tai muu paikka, jossa hänen toimintansa näkyy, sekä lyhyet perustelut palkitsemiselle.

Kuvassa Ilmastotsempparit-ryhmän nuoria.

24.09.2021

Valokuvanäyttely kutsuu pohtimaan tasa-arvokysymyksiä

Kansainvälistä Tyttöjen päivää juhlitaan jälleen 11.10. Tänä vuonna päivän teemana on oikeus tietoon. Kaikilla nuorilla sukupuoli-identiteetistä riippumatta on oltava oikeus saada tietoa, jonka avulla he voivat päättää omasta kehostaan ja elämästään.

Planin tyttöjen päivän oppimateriaali kutsuu pohtimaan tasa-arvon, terveyden ja ihmisoikeuksien yhteyttä. Virtuaalinen valokuvanäyttely Turvallinen alku elämälle ja siihen liittyvä monipuolinen oppimateriaali käsittelevät seksuaali- ja lisääntymisterveyttä ja -oikeuksia ja nostavat esiin tiedon merkityksen tasa-arvon ja tyttöjen oikeuksien toteutumiseen.

Oppimateriaalista löytyy 12 monipuolista tehtävää, joista voit rakentaa omalle ryhmällesi sopivan kokonaisuuden. Materiaali on suunnattu yläkouluun ja toiselle asteelle. Sitä voi käsitellä useimmissa oppiaineissa ja osana monialaisia oppimiskokonaisuuksia. Tutustu näyttelyyn ja lataa oppimateriaali maksutta käyttöösi tästä!

Cerafina Bernardo kutsuu kovaäänisen avulla ihmisiä keskustelemaan perhesuunnittelusta.

17.09.2021

Uusi lautapeli ilmastokasvatukseen

Globaalikoulun uunituore STOP! Ilmastopeli on yläkoulun ja toisen asteen opiskelijaryhmille suunnattu oppimispeli, joka havainnollistaa paitsi ilmastonmuutosta myös vaurauden ja vaikutusmahdollisuuksien epätasaista jakautumista maailmassa. Lautapeli tukee ilmiöpohjaista oppimista ja soveltuu jatkotyöskentelyn aiheeksi useiden aineiden tunneille.

Pelissä nuoret ovat itse muutoksentekijöitä ja pääsevät päättämään suurista valinnoista, joiden seuraukset tuntuvat niin vauraassa Suomessa, väkirikkaassa Nigeriassa kuin laajassa ja vuoristoisessa Perussakin.

Pelaajamäärä on 9–27 henkilöä. Peli vaatii kohtuullista suomen kielen taitoa sekä pöytätilaa, jonka ääreen pelaajat voivat yhdessä kokoontua. Yhden pelisession kesto on noin 75–90 minuuttia.

Tutustu pelin ohjeisiin ja tilaa peli tällä lomakkeella.

Haluatko toteuttaa laajemman oppimiskokonaisuuden pelin käsittelemistä teemoista? Ota käyttöösi opettajan lisämateriaali. Se sisältää kuusi erilaista oppimiskokonaisuutta, jotka soveltuvat teemojen jatkokäsittelyyn ja monialaisiksi oppimiskokonaisuuksiksi.

Kaikki palaute pelistä on lämpimästi tervetullutta, ja sitä voi lähettää Minnalle: minna.mannert[at]plan.fi.

Antoisia pelihetkiä!

26.08.2021

Tilaa koulullesi sukupuolten tasa-arvoon liittyvä pilottikoulutus

Globaalikoulu kehittää uutta kasvatusalan ammattilaisille suunnattua täydennyskoulutusta tasa-arvoon liittyen. Etsimme pilottikoulua kokeilemaan koulutusta ja antamaan siitä meille palautetta lukuvuoden 2021–22 aikana. Koulutusta pilotoitiin ensimmäisen kerran toukokuussa 2021, ja sitä on kehitetty edelleen palautteen perusteella.

Näkökulmia tasa-arvoon -koulutuksen tavoitteena on, että osallistuja:

  • Tiedostaa koulun toimintakulttuurin merkityksen tasa-arvon edistämisen kannalta
  • Saa työkaluja sukupuolten tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseen kouluyhteisössä opetussuunnitelman mukaisesti
  • Saa menetelmä- ja materiaali-ideoita tasa-arvokysymysten käsittelyyn omassa opetuksessa

Koulutus koostuu tietoiskuista, yksilöpohdinnasta, keskusteluista ja käytännön harjoitteista, joita voi hyödyntää omassa opetuksessa. Koulutuksen kesto on koulun toiveesta riippuen 2–7 h.

Esimerkkejä koulutuksen sisällöistä:

  • Turvallisemman tilan periaatteet kouluyhteisössä
  • Opetussuunnitelman mukainen sukupuolitietoinen kasvatus
  • Sukupuoliroolit ja normit kouluyhteisössä
  • Tasa-arvo osana globaaleja kestävän kehityksen tavoitteita

Koulutus toteutetaan virtuaalisesti Microsoft Teamsissa tai koulun niin toivoessa ja koronatilanteen salliessa koulun tiloissa. Sekä verkko- että lähikoulutuksessa hyödynnetään osallistavia menetelmiä. Koulutus on tilaajalle ja osallistujille maksuton.

Kiinnostuitko koulutuksesta? Ota yhteyttä: ohjelmapäällikkö Minna Mannert, minna.mannert(at)plan.fi, p. 050 4778744

24.06.2021

Ratkaisijat-koulutuksesta vauhtia kestävän kehityksen työhön

Kevään aikana toteutimme Opetushallituksen tuella kolmen kuukauden mittaisen täydennyskoulutuskokonaisuuden ”Ratkaisijat – Ilmastokasvatuksella aktiivista toimijuutta”. Mukana oli opettajia ja kasvattajia eri kouluasteilta aina esiopetuksesta lukioon. Verkkokoulutukseen pystyi osallistumaan kätevästi mistä päin Suomea tahansa, ja olipa mukana vuorotteluvapaataan Saksassa viettävä opettajakin.

Koulutus oli myös meille vetäjille oppimismatka. Sukelsimme kestävän kehityksen, ratkaisukeskeisen ilmastokasvatuksen, tunnekasvatuksen, osallisuuden vahvistamisen ja monien muiden teemojen pyörteisiin osallistujien kanssa ja etsimme yhdessä ratkaisuja kysymyksiin, jotka matkan varrella meitä alkoivat askarruttaa. Tärkeän panoksensa koulutukseen toivat myös vierailevat kouluttajat. Suuri kiitos Tiina Karhuvirralle Opinkirjosta, Ilkka Ratiselle Lapin yliopistosta ja Pinja Siparille Biologian ja maantieteen opettajien liitosta!

Meillä oli tiivis, pienehkö porukka, joka ryhmäytyi nopeasti, vaikka kokoonnuimmekin virtuaalisesti. Ryhmässä vallitsi hyvä, luottamuksellinen ilmapiiri, ja keskustelut syvenivät aidoksi jakamiseksi osallistujien kesken. Jokaisen kokoontumiskerran aluksi kertasimme turvallisemman tilan periaatteet. Palautteen perusteella ryhmän antama vertaistuki oli tärkeää. Yhden osallistujan sanoin oli ”kivaa tuntea olevansa ”omien” joukossa.”

***

Koulutuksessa keskustelimme useaan otteeseen siitä, mitä merkitystä yksilön valinnoilla on, kun kestävyysongelmat ovat rakenteellisia ja tarvitaan systeemistä muutosta. Entä mikä rooli lasten ja nuorten teoilla on? Millaisia toiminnan mahdollisuuksia heille avautuu? Kun lapsia ja nuoria kannustetaan ilmastotekoihin, valojen sammuttelun kaltaiset pienet arjen teot korostuvat ja vaarana on, että toiminta vaikuttaa puuhastelulta, jolla ei ole todellista vaikuttavuutta.

Nuoret voivat kuitenkin vaikuttaa myös yhteiskunnallisesti monin tavoin: taiteen keinoin, lobbaamalla päättäjiä, järjestämällä tapahtumia, toimimalla vapaaehtoisena, kirjoittamalla mielipidekirjoituksia, jakamalla tietoa tai vaikuttamalla sosiaalisessa mediassa. Nuorten timantti -oppimateriaali syventää oppilaiden ymmärrystä heidän vaikuttamismahdollisuuksistaan ja roolistaan yhteiskunnassa. Lisäksi kun nuoret valitsevat jatko-opintopolkuaan ja pohtivat tulevaa ammattiaan, on myös hyvä pohtia, miten eri ammateissa pystyy vaikuttamaan kestävään kehitykseen.

Toki pienillä arjen teoilla on myös paikkansa. Sosiaalipsykologiasta tiedämme, että ihmisiä kannattaa kasvattaa tekemään hyviä asioita, sillä hyvät teot ruokkivat toisiaan. Ympäristövastuullisesti toimiva ihminen toimii usein vastuullisesti myös toisia ihmisiä kohtaan. Universalistiset arvot kuten tasa-arvo, luonnon arvostaminen ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus vahvistavat toisiaan.

Toisaalta ympäristö ja sosiaaliset verkostot vaikuttavat siihen, miten helppoa tai vaikeaa ihmisen on elää omia arvojaan todeksi. Tiedostavat edelläkävijät ovat tärkeässä roolissa, koska he viitoittavat muille tietä ja luovat markkinaa kestävämmille ratkaisuille. Kasviperäiset maidonkorvikkeet ovat tästä hyvä esimerkki. Nykyään jopa Valiolla on omat kaurajuomansa, ja lehmänmaidon korvaaminen arjessa on muuttunut helpoksi valinnaksi.

***

Kun puhutaan ilmastonmuutoksen kaltaisista viheliäisistä ongelmista, ne väistämättä herättävät paljon tunteita niin opettajassa kuin oppilaissa. Opettaja saattaa tuntea esimerkiksi suuttumusta, pelkoa, surua tai syyllisyyttä. Kun opettaja osaa tunnistaa omat tunteensa ja käsitellä niitä rakentavasti, hänen on helpompi kohdata oppilaiden tunteet ja antaa työkaluja niiden käsittelyyn. Kaikki tunteet ovat sinänsä yhtä hyviä, ja suuttumuksen kaltaiset, negatiivisiksi mielletyt tunteet voivat hyvinkin antaa voimaa toimia ja vaatia muutosta. Toisaalta kestävän kehityksen työ saattaa herättää myös ilon ja ylpeyden kaltaisia tunteita.

Kestävän kehityksen kasvatuksen on tärkeää herättää toivoa uhkakuvien maalailun sijaan. Oppilaiden tai opettajakollegoiden ilmastoskeptisyydessä saattaa olla kyse siitä, että aihe on niin ahdistava, että sen kieltää ja sysää pois mielestä. Toivon on kuitenkin perustuttava ratkaisukeskeiseen toimintaan – perusteeton optimismi ei ole toiveikkuutta vaan silmien ummistamista.

***

Kestävän kehityksen kasvatus toteutuu nykyisellään kouluissa hyvin vaihtelevasti. Opettajalla ja hänen henkilökohtaisilla arvoillaan on paljon väliä, vaikka opetussuunnitelma on kaikille sama. Yksittäinen opettaja saattaa kokea olevansa asian kanssa aika yksin. Koulun toimintakulttuurilla ja johdolla on suuri merkitys kestävän kehityksen työn mahdollistamisessa ja resursoimisessa. Yhden osallistujan sanoin tällaista koulutusta tulisikin tarjota nimenomaan rehtoreille sekä päättäjille, esimerkiksi sivistystoimenjohtajille ja kunnanvaltuutetuille, jotta näiltä saisi koulujen käytännön työhön vahvemmin tukea.

Kestävää kehitystä käsitteleviin koulutuksiin hakeutuu lähinnä niitä, jotka ovat jo valmiiksi hyvin kiinnostuneita aiheesta, tietävät siitä paljon ja käsittelevät sitä opetuksessaan. Toisaalta valmiiksi motivoituneet opettajat voivat toimia muutosagentteina omissa kouluissaan, ja heidän innostuksensa saattaa tarttua muihin. Kevään koulutuksen tuloksena yhteen lukioon esimerkiksi päätettiin perustaa kestävän kehityksen työryhmä koulutuksen osallistujan aloitteesta.

Tällaisten pitkäkestoisten ja intensiivisten koulutusten rinnalla on syytä tarjota myös lyhytkestoisia veso-koulutuksia, jotka tavoittavat parhaimmillaan kokonaisen koulun opetushenkilöstön kerralla. Näin koulutus tavoittaa myös ne kasvattajat, joille aihe on vieras. Tulevana lukuvuonna me Globaalikoulussa tarjoammekin osana tilauskoulutuspalettiamme ”Koulu kestävää tulevaisuutta rakentamassa” -koulutusta, joka sopii niin luokanopettajille kuin eri aineiden aineenopettajille.

Ratkaisijat-koulutus toteutuu jälleen syksyllä 2021. Lue lisää tästä ja varaa paikkasi jo nyt – koulutus täyttyy kovaa vauhtia!

04.06.2021

Kevätkuulumisia Globaalikoulusta

Kulunut kevätlukukausi oli vilkas Globaalikoulussa. Koronarajoituksista huolimatta Lapsen oikeuksien lähettiläämme vierailivat 113 luokassa kevätlukukauden aikana. Etävierailukonseptit ovat osoittautuneet laadukkaiksi ja niiden avulla kouluvierailuja pystyttiin toteuttamaan 20 eri paikkakunnalla. Opettajat antoivat vierailujen onnistumisesta keskimäärin arvosanan 4,43/5. Parhaillaan on käynnissä tulevan lukuvuoden uusien lähettiläiden rekrytointi, josta voi lukea lisää täällä.

Koulumateriaalimme olivat kysyttyjä: niitä tilattiin ja ladattiin verkosta jälleen tuhansia kappaleita.

Uusi yläkouluun ja toiselle asteelle suunnattu Ilmastopeli valmistui, ja on tilattavissa täällä! Peli soveltuu parhaiten pelattavaksi 9-27 hengen ryhmässä. Tässä pelissä itse nuoret ovat muutoksentekijöitä ja pääsevät päättämään suurista valinnoista, joiden seuraukset tuntuvat niin vauraassa Suomessa, väkirikkaassa Nigeriassa kuin laajassa ja vuoristoisessa Perussakin. 

Myös viime vuonna täysin uusiutunut Lapsen oikeuksien kymppi -kirja oli kouluissa kovassa käytössä. Kuulemme mielellämme palautetta ja toiveita kouluaineistoihimme liittyen. Täältä löydät tiimimme yhteystiedot.

Kolmessa suomalaisessa ja ugandalaisessa yläkoulussa toimiva globaalikasvatusprojektimme on kokenut takaiskuja koronatilateen johdosta. Saimme kuitenkin uudelleenkäynnistettyä projektin kevään aikana, kun Ugandan nuoret palasivat koulunpenkille kahdeksan kuukautta kestäneen sulkutilan jälkeen. Molemmissa maissa työstettiin ahkerasti videoita ja tehtäviä nuorten elämästä, harrastuksista ja tasa-arvokysymyksistä. Yhteistyö jatkuu syyslukukauden aikana.

Kasvattajille suunnatut täydennyskoulutukset tarjosivat jälleen oivalluksia kestävän kehityksen, lapsen oikeuksien ja vihapuheen sekä normitietoisen pedagogiikan teemoista. Toteutimme kaikki koulutukset verkossa ja saimme kiitosta monipuolisesta ja osallistavasta toteutuksesta. Lyhytkestoisiin koulutuksiimme osallistui 482 kasvattajaa.

Lisäksi järjestimme koko kevään mittaisen opettajien täydennyskoulutuskokonaisuuden Ratkaisijat – ilmastokasvatuksella aktiivista toimijuutta. Ratkaisijat-koulutus antoi osallistujille välineitä ja vauhtia kestävän kehityksen työhön ja oppijoiden osallisuuden tukemiseen. Jokainen osallistuja suunnitteli kehittämisprojektin, jolla vei opittua omaan työhönsä. Kehittämisprojektien ansiosta mm. porvoolaiseen lukioon päätettiin perustaa kestävän kehityksen työryhmä, joka ryhtyy ensi lukuvuonna työstämään lukion ilmasto-ohjelmaa.

Plan järjesti huhtikuussa historian ensimmäisen Nuorten Timantti-vaikuttamistapahtuman, joka kokosi kymmeniä koululuokkia pohtimaan yhteiskunnallisen vaikuttamisen keinoja ja merkitystä. Tapahtuman yhteydessä julkaistiin myös oppimateriaali vaikuttamisesta.

Globaalikoulun tiimi kiittää kaikkia kuluneesta keväästä ja toivottaa virkistävää kesälomaa koululaisille ja koulun henkilöstölle!

Globaalikoulun tiimi

20.05.2021

Lapsen oikeuksien lähettiläiden ulkovierailut kevään viimeisille viikoille

Mietitkö jotakin erilaista ohjelmaa koulun päätösviikoille? Pyydä lapsen oikeuksien lähettiläs ulkovierailulle! Lähettiläät pitävät ilmaisia, osallistavia ja ikätason mukaisia oppitunteja koulun pihalla tai lähiympäristössä alakoululaisille. Tunneilla käsitellään lapsen oikeuksia liikkuen ja leikkien.

Ulkovierailuja järjestetään niillä paikkakunnilla joilla lähettiläämme toimivat ja joilla koronatilanne sen sallii.  Tällä hetkellä vierailuja voi tilata Tampereella, Jyväskylässä, Oulussa ja Rovaniemellä. Vierailutilauksen voi tehdä osoitteessa https://www.globaalikoulu.net/lahettilaat/

08.01.2021

Toimii! Kehittämisprojekteilla kestävää kehitystä kouluun

Syksyn 2020 aikana toteutimme Opetushallituksen tuella kolme Toimii! -koulutuskokonaisuutta. Toimii! -koulutuksen tavoitteena oli vahvistaa osallistujien sisällöllistä ja pedagogista osaamista kestävän kehityksen ja osallisuuden kysymyksistä. Koulutuksessa käsittelimme:

  • sosiaalisesti, ekologisesti, kulttuurisesti ja taloudellisesti kestävää kehitystä koulun näkökulmasta,
  • kestävää kehitystä tukevaa toimintakulttuuria koulussa,
  • lasten ja nuorten osallisuutta ja aktiivista kansalaisuutta,
  • vihapuhetta osallisuutta heikentävänä ilmiönä sekä
  • yhdenvertaisuutta ja normikriittistä pedagogiikkaa.

Koulutus vastasi laajuudeltaan 5 opintopistettä. Siihen kuului omaan työhön liittyvä kehittämisprojekti, jonka myötä osallistujat pääsivät hyödyntämään ja soveltamaan koulutuksessa oppimaansa.

Kolmessa ryhmässä toteutettiin yhteensä 19 kehittämisprojektia. Niistä osa oli kahden opettajan yhteisiä projekteja. Kehittämisprojektit käsittelivät kestävän kehityksen ja osallisuuden kysymyksiä monista eri näkökulmista ja linkittyivät hienosti niihin kysymyksiin, jotka kussakin koulussa ovat ajankohtaisia. Tässä esimerkkejä:

Osana paikallisen lukion opetussuunnitelman valmistelua kaksi lukio-opettajaa suunnitteli kahden opintopisteen laajuisen Think globally -opintojakson, jossa yhdistyy englantia, kuvataidetta ja kestävän kehityksen kasvatusta. Opintojakso toteutuu syksyllä 2021, kun uusi LOPS astuu voimaan.

Kaksi aineenopettajaa selvitti, miten kestävän kehityksen eri osa-alueet toteutuvat opetuksessa heidän yläkoulussaan. He tekivät kyselyn opettajille, kokosivat vastaukset, analysoivat vahvuuksia ja heikkouksia sekä esittelivät kehittämisideansa johtoryhmälle ja kestävän kehityksen tiimille.

Alakoulun opettaja perusti kouluun oppilaiden ympäristöryhmän. Ryhmä kartoitti syksyn aikana muiden oppilaiden toiveita, maalasi seinille kannustavia ja ystävälliseen puheeseen ohjaavia lauseita ja sai hankittua koululle välituntiliikuntavälineitä ja istumatyynyjä viihtyisyyden lisäämiseksi.

Alakoulun apulaisrehtori kehitti osallisuutta tukevaa Aulavahtimestari-toimintaa, jossa yksinäiset oppilaat otetaan mukaan huolehtimaan koulun yhteisten tilojen viihtyisyydestä välitunneilla niin, että heidän pystyvyyden kokemuksensa lisääntyy ja heidän ryhmään kuulumisen kokemuksensa vahvistuu.

Yläkoulun opettaja toteutti jopoluokalle kolmen kaksoistunnin opetuskokonaisuuden vihapuheesta hyödyntäen Vihapuheesta dialogiin -materiaalia sekä UNHCR:n Kovat kertoimet -verkkopeliä ja Ylen verkkotestejä sananvapauden rajoista ja verkkokeskustelusta.

Luokanopettajan projekti oli alakoulun monialainen oppimiskokonaisuus kestävästä tulevaisuudesta. Futures of Education -kokonaisuus herättelee pohtimaan, miten maailma on muuttunut 30 vuodessa, millaiseksi maailma voisi muuttua seuraavien 30 vuoden aikana ja minkä asioiden haluamme säilyvän tai muuttuvan.

Yksi opettaja teki yhdessä koulun keke-tiimin kanssa kestävän kehityksen suunnitelman, jota aletaan toteuttaa ensi lukuvuoden alussa. Suunnitelmassa on yksi teema per vuosiluokka. Alaluokilla pääpaino on ekologisessa ja kulttuurisessa kestävyydessä, yläluokilla taas taloudellisessa ja sosiaalisessa kestävyydessä. Tämä systematisoi kestävän kehityksen teemojen käsittelyä, ja ymmärrys syvenee koulupolun aikana.  

Jokainen osallistuja oli palautteen mukaan tyytyväinen kehittämisprojektiinsa. ”Oma projekti oli käytännönläheinen. Oli kiinnostavaa seurata myös muiden projektien etenemistä. Niistä sai hyviä ideoita”.

Itselleni kouluttajana oli inspiroivaa työskennellä näin upeiden ja sitoutuneiden opettajien kanssa. Meillä oli huippuosallistujat, joilla on tahtoa, intoa ja osaamista kehittää oman koulunsa toimintakulttuuria kestävää kehitystä edistävään ja oppilaiden osallisuutta tukevaan suuntaan. Kiitos kuluneesta syksystä ja matka kohti kestävää tulevaisuutta jatkukoon!

07.01.2021

Koulutus: Ratkaisijat – ilmastokasvatuksella aktiivista toimijuutta

Hei opettaja! Tahdotko tukea nuorten ilmastomyönteistä toimintaa? Haluatko etsiä ratkaisuja ilmastonmuutoksen ja kestävän kehityksen haasteisiin muiden opettajien kanssa?

Tule mukaan maksuttomaan täydennyskoulutukseen, joka alkaa helmikuussa! Ratkaisijat – Ilmastokasvatuksella aktiivista toimijuutta -koulutus antaa välineitä, vertaistukea ja uutta intoa ilmastokasvatukseen ja oppilaiden osallisuuden tukemiseen. Koulutus vahvistaa sisällöllistä ja pedagogista osaamistasi kestävän kehityksen teemoista.

Verkossa toteutettavaan koulutukseen kuuluu 6 webinaaria, itsenäisiä välitehtäviä ja omassa koulussa toteutettava kehittämisprojekti. Koulutus vastaa laajuudeltaan 5 opintopistettä. Kouluttajina toimivat Planin Globaalikoulun, Kehittämiskeskus Opinkirjon, Lapin yliopiston sekä Biologian ja maantieteen opettajien liitto BMOL ry:n asiantuntijat. Koulutus on osa Opetushallituksen rahoittamaa opetustoimen henkilöstökoulutusta.

Lue lisää täältä tai ilmoittaudu koulutukseen tästä.

20.10.2020

Tutustu valokuvanäyttelyihin uuden opetusmateriaalin avulla

Kahden Planin upean valokuvanäyttelyn käsittelyn tueksi on tuotettu uutta opetusmateriaalia. Materiaali tukee näyttelyiden teemoihin syventymistä, laajentaa niiden käsittelyä oppilaiden omaan kontekstiin ja auttaa ymmärtämään globaaleja syy-seuraussuhteita sekä omaa roolia aktiivisena toimijana. Osa tehtävistä on tarkoitettu tehtäviksi ennen näyttelyyn tutustumista, osa näyttelyssä ja osa näyttelyn jälkeen.

Toivoa etsimässä -näyttely ja sitä tukeva tehtävämateriaali käsittelevät ilmastonmuutoksen vaikutuksia tyttöjen oikeuksien toteutumiseen Kambodzhassa. Tavoitteena on, että oppija

  • hahmottaa ilmastonmuutoksen syitä ja seurauksia,
  • tiedostaa ilmastonmuutoksen vaikutukset lasten ja erityisesti tyttöjen oikeuksien toteutumiseen,
  • ymmärtää, mitä ilmasto-oikeudenmukaisuus tarkoittaa,
  • pohtii, miten ilmastonmuutosta voidaan hillitä ja miten sen vaikutuksista kärsiviä maita voidaan tukea,
  • tiedostaa oman roolinsa ilmastonmuutoksen hillinnässä.

Turvallinen alku elämälle -näyttelyn ja sitä tukevan tehtävämateriaalin teemana on seksuaali- ja lisääntymisterveys ja -oikeudet Mosambikissa. Tavoitteena on, että oppija

  • ymmärtää seksuaali- ja lisääntymisterveyden ja -oikeuksien merkityksen ihmisten ja yhteisöjen hyvinvoinnille,
  • ymmärtää, miten ihmisten ja ympäristön terveyttä ja turvallisuutta voidaan ylläpitää ja edistää,
  • pohtii kestävän kehityksen edellytyksiä ja vaikutuksia terveyteen.

Kumpikin näyttely tehtävineen soveltuu yläkouluun ja toiselle asteelle. Valokuvanäyttelyitä voi käsitellä ja niiden oppimateriaalia soveltaa useimmissa oppiaineissa, ja ne voi helposti yhdistää monialaisiin oppimiskokonaisuuksiin. Voit tilata kumman tahansa valokuvanäyttelyn sähköpostitse osoitteesta kotimaa@plan.fi.

03.09.2020

Uusinta uutta ihmisoikeuskasvatuksessa: Lapsen oikeuksien kymppi 2.0

Huippusuositusta Lapsen oikeuksien kymppi -kirjastamme on julkaistu uusi, täysin uudistettu painos!

Uudistetun Lapsen oikeuksien kympin johtoajatuksena on tukea oppilaiden osallisuutta. Opetuskokonaisuus lisää oppilaiden ymmärrystä lapsen oikeuksista ja kestävästä kehityksestä sekä antaa heille taitoa ja intoa toimia lapsen oikeuksien puolesta. Uusi Kymppi on ankkuroitu tiiviisti YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin ja vuonna 2016 käyttöön otettuihin opetussuunnitelmiin.

Lapsen oikeuksien kymppi on kymmenen kaksoistunnin mittainen opetuskokonaisuus, jonka aikana oppilaat tutustuvat lapsen oikeuksiin monipuolisesti ja toiminnallisesti. Opetuskokonaisuus auttaa ymmärtämään, miten lapsen oikeudet liittyvät muun muassa tasa-arvoon, yhdenvertaisuuteen, koulutukseen, lapsityöhön ja ilmastokriisiin.

Opetuskokonaisuus on suunnattu alakoulun 4.–6. luokille, mutta sitä voi käyttää soveltaen myös muun ikäisten oppilaiden kanssa. Se nivoutuu monin tavoin vuosiluokkien 3–6 äidinkielen, ympäristöopin, kuvataiteen, historian, yhteiskuntaopin, uskonnon ja elämänkatsomustiedon sisältöihin. Kaikki laaja-alaisen osaamisen tavoitteet ovat vahvasti mukana opetuskokonaisuudessa. Eri oppiaineita integroivana kokonaisuutena Lapsen oikeuksien kymppi tukee laaja-alaista ja eheyttävää oppimista ja soveltuu erinomaisesti monialaiseksi oppimiskokonaisuudeksi.

Kokeile Kymppiä omien oppilaittesi kanssa! Lataa uusi Kymppi-kirja pdf-muodossa tästä tai tilaa se postitse maksutta oheisella lomakkeella.

Tervetuloa oppimaan ja opettamaan lapsen oikeuksista!