Tilaa meiltä koulutus

Etsitkö oppilaitoksesi henkilöstölle täydennyskoulutusta kestävästä kehityksestä, vihapuheesta tai tasa-arvosta? Globaalikoulun asiantuntijat tarjoavat vuosien kokemuksella laadukasta koulutusta kasvatusalan ammattilaisille globaalikasvatuksen teemoista ja menetelmistä. Koulutukset ovat tilaajalle maksuttomia ja soveltuvat veso-koulutuksiksi. Kaikki koulutukset on mahdollista toteuttaa joko webinaareina tai läsnäkoulutuksina.

Tiedustele nyt koulutusta syksylle! Tarjoamamme koulutukset ovat:

Yhdenvertaisia kohtaamisia – Moninaisuus ja antirasismi kouluissa

Yhdenvertaisuuden edistäminen on koulun perustehtävä, mutta silti moni normeista poikkeava lapsi ja nuori kokee koulussa kiusaamista ja syrjintää. Tässä koulutuksessa pääset pohtimaan, miten yhteiskunnan normit vaikuttavat koulussa, mikä on niiden yhteys mm. syrjivään kiusaamiseen ja millä konkreettisilla toimilla koulussa voi huomioida oppilaiden moninaisuuden. Saat koulutuksesta eväitä rakentaa yhdenvertaista ja antirasistista kouluyhteisöä, jossa kaikki tulevat kohdatuiksi ja kohdelluiksi samanarvoisina.

Näkökulmaksi tasa-arvo!

Laita tasa-arvosilmälasit päähän! Miltä koulusi toimintakulttuuri näyttää niiden läpi tarkasteltuna? Miten yhteiskuntamme sukupuolinormit vaikuttavat koulussa? Tästä koulutuksesta saat oivalluksia siitä, kuinka rakentaa koulua, jossa jokainen sukupuolesta riippumatta voi olla oma itsensä. Koulutus koostuu tutkimustiedosta, itsereflektiosta, keskusteluista ja käytännön harjoitteista, joita voit hyödyntää omassa opetuksessasi.

Koulu kestävää tulevaisuutta rakentamassa

Kestävä kehitys on aikamme suuri haaste, johon koulun on vastattava. Tämä koulutus vahvistaa opetusalan ammattilaisten sisällöllistä ja pedagogista osaamista kestävän kehityksen teemoista. Koulutus antaa välineitä, vauhtia ja vertaistukea kestävän kehityksen työn kehittämiseen omassa koulussa. Opit konkreettisia menetelmiä kestävän kehityksen kasvatukseen ja toimintakulttuurin kehittämiseen.

Vihapuheesta dialogiin

Vihapuheesta on tullut voimistuva ilmiö, johon lapset ja nuoret törmäävät arjessaan. Koulutuksessa opit, mitä vihapuheella tarkoitetaan, miksi vihapuhe ei kuulu sananvapauden piiriin ja miten yhteiskunnan valtarakenteet vaikuttavat vihapuheen taustalla. Tutustut lisäksi osallistaviin ja toiminnallisiin menetelmiin, joiden avulla vihapuhetta voi käsitellä lasten ja nuorten kanssa tavoilla, jotka kehittävät empatia- ja dialogitaitoja ja auttavat löytämään ratkaisuja.

Lisätietoja ja tiedustelut: globaalikasvatuksen asiantuntija Leena Honkasalo, 050 562 8470, leena.honkasalo(at)plan.fi  


Syksyn 2022 koulutuskalenteri (päivittyy):

  • Yhdenvertaisia kohtaamisia – Moninaisuus ja antirasismi koulussa, 5.10.2022. Webinaari. Yhteistyössä Lounais-Suomen aluehallintovirasto. Ilmoittaudu tästä.

Kevään 2022 koulutuskalenteri:

  • Koulu kestävää tulevaisuutta rakentamassa, 26.1.2022. Koulutus Sunan koulun henkilöstölle.
  • Vihapuheesta dialogiin, 2.2.2022. Koulutus Sunan koulun henkilöstölle.
  • STOP! Ilmastopeli, 23.2.2022. Työpaja Joensuun opettajankoulutuslaitoksen opiskelijoille osana Maailma koulussa -seminaaria.
  • Yhdessä ihmisoikeuskasvattajiksi,  24.2.2022. Työpaja Turun opettajankoulutuslaitoksen opiskelijoille osana Maailma koulussa -seminaaria.
  • Näkökulmaksi tasa-arvo! 3.3.2022. Koulutus Opettajat ilman rajoja -verkoston vapaaehtoisille.
  • Koulu kestävää tulevaisuutta rakentamassa, 17.3.2022. Webinaari. Yhteistyössä Lounais-Suomen aluehallintovirasto.
  • Vihapuheesta dialogiin, 24.3.2022. Webinaari. Yhteistyössä Lounais-Suomen aluehallintovirasto.
  • Vihapuheesta dialogiin, 29.3.2022. Koulutus Askolan koulun henkilöstölle.
  • Näkökulmaksi tasa-arvo! 31.3.2022. Webinaari. Yhteistyössä Lounais-Suomen aluehallintovirasto.

”Oli hyödyllistä, hauskaa ja mielenkiintoista.”

”Virkistävä, tärkeä ja ajatuksia herättävä paja!”

”Oli mukava huomata, kuinka “helposti” lastenkin kanssa on mahdollista käsitellä maailmassa tapahtuvia asioita ja saada erilaisia toimintaideoita.”

10.05.2022

Opettajat ovat ratkaisijoita kestävän kehityksen kasvatuksessa 

Planin Ratkaisijat-koulutus tarjoaa opettajille keinoja, ideoita ja intoa edistää kestävää kehitystä omassa työssään. 

Viimeinen päivä on käsillä Vantaan Heurekassa kestävän kehityksen kasvatusta käsittelevässä Ratkaisijat-koulutuksessa. Kolmen koulutuspäivän aikana opettajat ovat päässeet asiantuntijoiden johdolla pohtimaan koulun roolia kestävän tulevaisuuden rakentamisessa, nuorten osallisuutta ja vaikuttamista sekä tunnetaitoja. Koulutuksen ohessa opettajat saivat lisäksi mahdollisuuden kehittää omaa kestävän kehityksen kasvatustaan pedagogisen kokeilun avulla.  

Lastenoikeusjärjestö Plan International Suomen koulutuskokonaisuuteen on osallistunut kasvattajia monenlaisista taustoista. Heurekaan ovat löytäneet tiensä myös opettajat Tea Saarivuori ja Soile Pajuniemi, jotka jakavat ajatuksiaan Ratkaisijat-koulutuksen annista. 

Tea Saarivuori (vas.) ja Soile Pajuniemi (oik.) poseeraavat Einsteinin patsaan kanssa Heurekassa. Kuva: Sanni Palomäki

Kestävän kehityksen tavoitteet osaksi opetusta 

Tea Saarivuori on työskennellyt pitkään alakoulun englanninopettajana. Hän on juuri suorittanut yhteiskuntatieteiden maisterin opinnot, joissa YK:n kestävän kehityksen tavoitteet ovat olleet yhtenä pääsisältönä. Ratkaisijat-koulutus tarjosi Tean mielestä mahtavan tavan yhdistää teoreettisempaa tietoa koulumaailman kontekstiin. 

“Nämä YK:n kestävän kehityksen tavoitteet ovat upea kokonaisuus”, Tea sanoo innoissaan. “Meidän tehtävämme on kerta kaikkiaan yrittää tehdä parhaamme, että ne toteutuisivat.” 

Englannin opettajan työkuvassa kestävän kehityksen teemat eivät ole painottuneet, ja Tea on alkanut miettiä, miten voisi tuoda niitä oman oppiaineen tunneille. 

“Pidän sitä kuitenkin niin tärkeänä aiheena, että jääköön sitten joku yksikön kolmannen persoonan ässä vähän pienemmälle huomiolle, että käytetään muutama tunti jatkossa mieluummin tähän asiaan”, Tea naurahtaa.  

Pedagogisessa kokeilussaan Tea jakoi kestävän kehityksen sanomaa myös oman koulunsa opettajakunnalle toteuttamalla työpajan, joka lisäsi tietoa Agenda2030 -tavoitteista ja kestävän kehityksen kasvatusta tukevasta materiaalista. 

Ammatillisen koulutuksen kestävyyttä ja saavutettavuutta kehittämässä 

Soile Pajuniemi on toiminut ammatillisen liiketoiminnan opettajana ammattiopisto Livessä. Hän lähti Ratkaisijat-koulutukseen etsimään tietoa ja työkaluja tärkeän teeman eteenpäin viemiseen kaikissa ammatillisen tutkinnon osissa. Kestävää kehitystä voidaan Soilen mukaan huomioida niin ammatillisten tutkintojen yhteisissä pakollisissa aineissa kuin esimerkiksi tapahtumien järjestämisessä ja työpaikoilla. 

“Kestävä kehitys on tärkeä asia tiedostaa ja tuoda eri tavoin esille, jotta säilytämme tämän ihanan Suomen ja maapallon elettävänä meidän jälkeläisillemme ja heidän jälkeläisilleen”, Soile sanoo.  

Laaja-alaiset kestävän kehityksen tavoitteet voivat olla hyvin abstrakteja ja vaikeaselkoisia. Kestävän kehityksen kasvatuksen saavutettavuuden parantaminen onkin Soilen päämäärä. “Jokainen tavoite avataan selkokielellä ja pohditaan kuvien ja videoiden kautta, miten tätä tavoitetta voi kukin viedä käytäntöön.” 

Soilen mukaan on tärkeää käsitellä yksi kestävän kehityksen tavoite kerrallaan, jotta kaikki opiskelijat, myös vaativaa tukea tarvitsevat, pystyvät sen ymmärtämään. 

YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden selkokielistäminen liittyi myös Soilen pedagogiseen kokeiluun, jossa eri ammattialojen opiskelijat ideoivat, suunnittelivat ja toteuttivat yhteisöllisen tapahtuman yhteistyössä kauppakeskuksen kanssa. Tapahtuman tavoitteena oli ihmisoikeuksien ja osallisuuden vahvistaminen, myötäinnon luominen ja oppiminen osallisuuden kautta. 

Soile Pajuniemi esittelee pedagogista kokeiluaan viimeisenä koulutuspäivänä. Kuva: Sanni Palomäki 

Koulutuksesta saatuja ideoita jatkojalostamaan 

Ratkaisijat-koulutus tarjosi molemmille opettajille uutta näkemystä kestävän kehityksen kasvatukseen. 

“Olen saanut hyviä vinkkejä ja linkkejä sekä opettamisen sisältöihin että erilaisiin verkostoihin, joita voi hyödyntää. Tästä on syntynyt ideoita, joita lähden jatkojalostamaan opiskelijoiden kanssa”, Soile kertoo.

Tealle jäi koulutuksesta päällimmäisenä mieleen nuorten osallisuuden teemat. “Osallisuus oli aihe, joka ei ollut minulle tuttu. En ole itse koskaan ollut mukana esimerkiksi oppilaskuntatyöskentelyssä, niin heräsin osallisuuden vahvistamisen tärkeyteen.”  

Tunteisiin ja vaikuttamiseen liittyvät teemat lähtevät koulutuksesta Soilen mukana muille tiimiläisille. “Voimme pohtia yhdessä, mitä me voisimme tehdä, jotta jokainen tulee huomatuksi ja kokee olevansa tärkeä sekä sitoutuu näihin yhteisiin tavoitteisiin kaikessa tekemisessä.” 

“Rohkeasti tutustumaan Agendaan ja tarjolla oleviin materiaaleihin!” 

Soile ja Tea haluavat kannustaa kaikkia opettajia toteuttamaan kestävän kehityksen kasvatusta. Tea rohkaisee myös tutustumaan tarjolla oleviin laadukkaisiin opetusmateriaaleihin ja valitsemaan niistä omaan opetukseen sopivat.

“Rohkeasti ensinnäkin tutustumaan Agendaan ja leikittelemään niillä ajatuksilla esimerkiksi ryhmätöissä nuorten kanssa”, Soile ehdottaa. 

Opetussisältöjen lisäksi kestävän kehityksen teemojen tulee näkyä Soilen mukaan myös koulun toimintatavoissa ja arvoissa. Tämän tavoitteen edistämisessä hän näkee myös päättäjien toiminnan keskeisenä. 

“Opiskelijamme ovat innokkaita ja myötäintoa löytyy myös opettajilta. Ylhäältä alaspäin arvomaailman tulee olla sama.” 

Oma innostuminen tarttuu myös muihin, ja Soile kannustaa yhteistyöhön muiden opettajien ja henkilöstön kanssa. “Vaikka resurssit ovat rajallisia, meilläkin on tiimissä opettajia, jotka innostuvat lähtemään mukaan.” 

Turvallinen tila ja antoisat keskustelut saivat kiitosta 

Ratkaisijat-koulutus lähestyy loppuaan, ja on aika jakaa todistukset viimeisen koulutuspäivän päätteeksi. Opettajien palautteessa korostuu lähikoulutukseen osallistuneiden kanssa jaettu turvallinen tila ja antoisat keskustelut, materiaalivinkit sekä innostus lähteä soveltamaan niitä omaan opetukseen. 

Koulun arjen pyörityksessä Planin koulutus on tarjonnut monelle opettajalle rauhoittavan tauon, jonka kautta inspiroitua ja kehittää omaa osaamistaan. Osa opettajista olisi ollut valmis jatkamaan neljänteenkin koulutuspäivään. 

Planin resursseja kestävän kehityksen kasvatukseen löydät osoitteesta https://www.globaalikoulu.net/materiaalit/.

Seuraa Planin tulevia kasvattajien koulutuksia osoitteessa https://www.globaalikoulu.net/koulutukset/.  

Teksti ja kuvat: Sanni Palomäki 

04.05.2022

Koulun näkymättömät rakenteet näkyviksi   

Kun ottaa näkökulmaksi tasa-arvon, voi huomata, että kouluarki on täynnä tilanteita, joissa tuodaan esiin sukupuoleen liittyviä sosiaalisia normeja. Suhteellisen pienilläkin muutoksilla voi olla rakentamassa turvallisempaa ja sukupuolitietoisempaa arkea, kirjoittaa Globaalikoulun ohjelmapäällikkö Minna Mannert.  

Suomalainen koulu on tasa-arvoinen, vai onko?   

Yhteiskunnan ja koulun säädöspohja sukupuolten tasa-arvon edistämiseen on vahva, mutta kun pintaa raaputtaa, huomaa, että oppilaitosten tasa-arvotyössä on vielä paljon kehitettävää. Opetushallituksen parin vuoden takainen selvitys viittaa siihen, että suomalaisten koulujen tasa-arvotyöhön kaivataan lisää osaamista ja etenkin konkretiaa. 

Sen vuoksi kehitimme globaalikoulussa uuden Näkökulmaksi tasa-arvo! -koulutuksen suomalaisille opettajille. Koulutuksessa pohdimme yhdessä opettajien kanssa, kuinka koulun toimintakulttuuria ja käytänteitä voisi kehittää tasa-arvoisemmiksi.  

On tärkeää tiedostaa, että tasa-arvonäkökulman huomioinen ei ole vapaaehtoinen, vaan lakisääteinen asia.  

Pienillä muutoksilla turvallisempaa arkea  

Koulutuksessamme lähdemme liikkeelle neurotieteen näkökulmasta. Jokainen meistä turvautuu ajattelussaan luokitteluun, ja siitä on arjessa meille paljon hyötyä. Harvardin yliopistossa kehitetty Implicit Association test -tutkimus osoittaa laajan tutkimusaineiston valossa, kuinka tyypillistä on luokitella ihmisiä ja ominaisuuksia sukupuolen perusteella. Saatamme ajatella vaikkapa naisia herkkinä tai miehiä johtajina.  

Usein ympäröivä kulttuuri, mediaympäristö ja jopa oppimateriaalit vahvistavat opittuja luokitteluita. Jo hyvin pienillä lapsilla esiintyy stereotyyppistä ajattelua esimerkiksi siitä, mitä tytöt ja pojat voivat ja saavat tehdä. Ongelmallisiksi luokittelut muodostuvat silloin, kun ne johtavat syrjintään.   

Kuinka sitten lähteä purkamaan kouluarjen syrjiviä käytäntöjä? Ensimmäinen askel on tuoda tiedostettuja ja ehkä myös tiedostamattomia normeja näkyväksi. Pyrimme koulutuksessamme tarjoamaan ammattilaisille turvallisen ja avoimen ilmapiirin, joka mahdollistaa ääneen ajattelun, pohdinnan ja keskustelun.   

Kun ottaa näkökulmaksi tasa-arvon, voi huomata että kouluarki on täynnä tilanteita, joissa tuodaan esiin sukupuoleen liittyviä sosiaalisia normeja. Opettaja saattaa kysäistä, löytyisikö muutama “vahva poika” auttamaan painavien tavaroiden kantamisessa. Oppilas voi kommentoida, että eihän tyttö voi ottaa sinistä paperia kuviksen työhön, “kun se on poikien väri”. Koulun aikuinen saattaa tulla opastaneeksi, että tyttöjen wc:t löytyvät oikealta ja poikien vasemmalta.  

Jos itse mahtuu enemmistön mukaiseen muottiin, ei välttämättä huomaa näissä tilanteissa mitään erikoista. Kuitenkin suhteellisen pienilläkin muutoksilla voi olla rakentamassa turvallisempaa ja sukupuolitietoisempaa arkea. Arkisilla käytänteillä on joskus kauaskantoiset seuraukset nuorten hyvinvointiin ja esimerkiksi ammatinvalintaan.   

Työ tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden eteen on jatkuvaa oppimista  

Otin tänä keväänä osaa Planin omaan Planting Equality -kouluttajakoulutukseen. Koulutuksen jälkeen toimimme omassa työyhteisössämme sisäisinä kouluttajina ja tarjoamme työkaluja tasa-arvon vahvempaan huomioimiseen muun muassa ohjelmien suunnittelussa ja johtamisessa.  

Koulutus palautti jälleen mieleen, kuinka tärkeää on pohtia ja reflektoida käsiteltäviä asioita omakohtaisesti sekä etsiä niitä kohtia, joissa oma ymmärrys on vielä rajallinen. Työ tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden eteen on jatkuvaa oppimista.  

Pohjimmiltaan myös koulujen ammattilaisten tasa-arvo-osaamisen vahvistaminen perustuu opetussuunnitelman arvopohjaan ja sen elämiseen todeksi.  

Perusopetuksen opetussuunnitelman arvopohjan mukaan jokainen on ainutlaatuinen yksilö ja arvokas omana itsenään, ja opetustyön tulee vahvistaa jokaisen yhtäläistä ihmisarvoa.  

Kirjoittaja: Minna Mannert

15.02.2022

Kipinää kestävän kehityksen kasvatukseen! 

Kevään ensimmäinen “Ratkaisijat – Kestävän kehityksen kasvatuksella aktiivista toimijuutta” -koulutus alkoi helmikuun alussa. Tunnelma ensimmäisen koulutuspäivän aamuna oli innostunut, rento ja avoin. Opettajia ja kasvattajia liittyi mukaan usealta kouluasteelta ja erilaisista opinto- ja työtaustoista. Opetushallituksen rahoittama koulutus on monelle mahdollisuus vertaisoppimiseen, ja toiveena oli saada käytännön vinkkejä kestävän kehityksen kasvatukseen.

Päivän aikana heräsi keskustelua kestävän kehityksen kasvatukseen liittyvistä dilemmoista – esimerkiksi miten toteuttaa kasvatusta ikätasoisesti, kun oppilaiden taustat, aiempi tieto ja kiinnostus vaihtelevat, tai miten tasapainoilla karujen ja vakavien faktojen ja toisaalta toivon ja ratkaisukeskeisyyden välillä. Eräs ryhmä toi myös esiin opettajan poliittisen varovaisuuden. Vaikka kestävä kehitys on selkeä osa opetussuunnitelman perusteita, kestävyysteemat koetaan arvolatautuneiksi ja voidaan nähdä myös poliittisina, etenkin kun tarkoituksena on vaikuttaa ihmisten elämäntapoihin. Opettajat kokivat tärkeäksi luoda turvallisen keskustelutilan ja tuoda esiin monia erilaisia vaikuttamistapoja.

Kriittisyys sävytti keskusteluja, joissa osallistujat arvioivat oman koulunsa toimintakulttuuria kestävän kehityksen näkökulmasta. Osa osallistujista kuvaili, miten kestävän kehityksen kasvatuksessa on monelta osin jämähdetty jätteenkierrätykseen. Vaikka kestävän kehityksen tavoitteita asetetaan tunnollisesti ja esihenkilöt ja työyhteisö näyttävät vihreää valoa, keke-tiimien työ on välillä “kuin kivirekeä vetäisi”.

Huumori ja iloinen meno on kuitenkin tuntunut luontevalta tavalta lähestyä kestävän kehityksen toimintaa työyhteisössä. Sinnikästä työtä ja innostavia projekteja (esim. ulkoluokkatoimintaa) on jo monessa koulussa toteutettu, ja resursseja koettiin olevan saatavilla halukkaille. Osallistujan sanoin: “Oikeilla poluilla ollaan oltu jo tähän asti”. Yhdessä pohdittiin sitä, miten saadaan hajautettua kestävän kehityksen edistämistoiminta keke-tiimin ulkopuolelle: muille opettajille ja luokille sekä koko koulun toimintakulttuuriin.

Koulutuspäivän lopulla osallistujat pääsivät ideoimaan omaa pedagogista kokeiluaan, jonka jokainen toteuttaa koulutuksen aikana. Ajatukset jäivät muhimaan – mielenkiintoista nähdä, millaista kestävän kehityksen toimintaa niistä syntyy!

Palautteen perusteella ensimmäinen päivä oli “ammattitaitoisesti ja kauniisti toteutettu”. Se tarjosi kasvattajille kipinää, kannustusta ja uusia näkökulmia jo tuttuihinkin teemoihin. Osallistujat kokivat, että verkossa toteutetussa koulutuksessa oli tilaa kokemusten jakamiselle ja ajatusten rikastamiselle samanhenkisten ihmisten kanssa. Yhden osallistujan sanoin: ”Päällimmäisenä jäi mieleen kannustava, rohkaiseva, toiveikas ja innostunut olo näihin teemoihin.”

Kirjoittanut: Sanni Palomäki

Sanapilvi, jossa isoimmalla sana osallistava
Osallistujien ajatuksia siitä, millaista on laadukas kestävän kehityksen kasvatus

16.12.2021

Kehittämisprojektit vievät kestävän kehityksen työtä eteenpäin Linnankosken lukiossa ja Piikkiön yhtenäiskoulussa

”Toivoisin, että kestävä kehitys ei tulevaisuudessa näyttäytyisi vain pelkkänä teemapäivänä silloin tällöin, vaan että se olisi kokonaisuus, joka kuuluisi kouluarkeen ikään kuin läpäisyperiaatteella. Kestävän kehityksen tulisi näkyä meidän arkemme jokaisena päivänä!” – Teija Laukkanen, luokanopettaja, Piikkiön yhtenäiskoulu

Globaalikoulu on toteuttanut jo kahdesti opettajien täydennyskoulutuskokonaisuuden nimeltä ”Ratkaisijat – Kestävän kehityksen kasvatuksella aktiivista toimijuutta”.

Koulutuksen ydinkysymys on ollut, miten koulun toimintakulttuuria voidaan kehittää niin, että se tukee kestävää kehitystä. Koulutuksessa on pohdittu sekä Planin asiantuntijoiden että vierailevien kouluttajien johdolla:

  • Koulun roolia kestävän kehityksen edistämisessä,
  • Osallisuutta koulussa ja nuorten ilmastovastuullisen toiminnan tukemista,
  • Tunnetaitoja kestävän kehityksen kasvatuksessa, ja
  • Ratkaisukeskeistä ilmastokasvatusta.

Koulutukseen kuuluu omassa koulussa toteutettava projektityö, sillä tämä kannustaa opettajaa soveltamaan oppimaansa omaan työhönsä ja ulottaa koulutuksen vaikutukset yksittäisestä opettajasta hänen oppilaisiinsa ja parhaassa tapauksessa koko työyhteisöön. Keväällä 2021 projektityö kulki nimellä kehittämisprojekti, syksyllä puhuimme pedagogisesta kokeilusta. Kahdesta viime kevään kehittämisprojektista on nyt tehty video!

Ensimmäisellä videolla ääneen pääsee porvoolaisen Linnankosken lukion kestävän kehityksen tiimi, joka kehittää koululle omaa ilmasto-ohjelmaa. Ajatus tiimin perustamisesta sai alkunsa Ratkaisijat-koulutuksessa, johon osallistui musiikinopettaja Anu Tikka-Blomqvist. Nyt Linnankosken lukiossa kestävän kehityksen kysymyksiä käsitellään monin eri tavoin. 

”Minulle on valjennut se ihan selkeäksi, että kaikilla on oikeus ilmastokasvatukseen”, kertoo Anu. ”Eikä se tarkoita vain sitä, että lyödään nuorille faktat pöytään, mitä ongelmia on, ja jätetään käsittelemättä tunteita, mitä ilmastonmuutos herättää. Laadukas ilmastokasvatus tarkoittaa minun mielestäni sitä, että annetaan nuorille työkaluja tulevaisuuteen ja siihen, mitä asialle voi oikeasti tehdä.”  

Toisen videon tähti on Piikkiön yhtenäiskoulun opettaja Teija Laukkanen. Teija suunnitteli kehittämisprojektinaan koko alakoulun mittaisen oppimispolun, jonka painopisteenä on kestävä kehitys. Aihetta käsitellään toiminnallisten harjoitteiden ja draaman avulla, tunne- ja tietoisuustaitoja samalla kehittäen. Jokaiselle luokka-asteelle on omat tavoitteensa.

”Tämä on tietyllä tavalla kasvava polku”, kertoo Teija. ”Polku alkaa ensimmäisillä luokilla ihan lähiympäristön kunnioittamisesta ja sitten se kasvaa siitä pikkuhiljaa maailmanlaajuiseksi.”

Voit nyt ilmoittautua kevään 2022 Ratkaisijat-koulutuksiin! Yksi koulutus toteutuu kokonaan verkossa (koulutuspäivät 17.2., 22.3. ja 11.4.). Toinen on monimuotokoulutus Vantaalla Heurekassa (koulutuspäivät 7.2., 16.3. ja 4.4.). Lue lisää ja varaa paikkasi koulutuksesta: https://www.globaalikoulu.net/ratkaisijat/.

26.08.2021

Tilaa koulullesi sukupuolten tasa-arvoon liittyvä pilottikoulutus

Globaalikoulu kehittää uutta kasvatusalan ammattilaisille suunnattua täydennyskoulutusta tasa-arvoon liittyen. Etsimme pilottikoulua kokeilemaan koulutusta ja antamaan siitä meille palautetta lukuvuoden 2021–22 aikana. Koulutusta pilotoitiin ensimmäisen kerran toukokuussa 2021, ja sitä on kehitetty edelleen palautteen perusteella.

Näkökulmia tasa-arvoon -koulutuksen tavoitteena on, että osallistuja:

  • Tiedostaa koulun toimintakulttuurin merkityksen tasa-arvon edistämisen kannalta
  • Saa työkaluja sukupuolten tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseen kouluyhteisössä opetussuunnitelman mukaisesti
  • Saa menetelmä- ja materiaali-ideoita tasa-arvokysymysten käsittelyyn omassa opetuksessa

Koulutus koostuu tietoiskuista, yksilöpohdinnasta, keskusteluista ja käytännön harjoitteista, joita voi hyödyntää omassa opetuksessa. Koulutuksen kesto on koulun toiveesta riippuen 2–7 h.

Esimerkkejä koulutuksen sisällöistä:

  • Turvallisemman tilan periaatteet kouluyhteisössä
  • Opetussuunnitelman mukainen sukupuolitietoinen kasvatus
  • Sukupuoliroolit ja normit kouluyhteisössä
  • Tasa-arvo osana globaaleja kestävän kehityksen tavoitteita

Koulutus toteutetaan virtuaalisesti Microsoft Teamsissa tai koulun niin toivoessa ja koronatilanteen salliessa koulun tiloissa. Sekä verkko- että lähikoulutuksessa hyödynnetään osallistavia menetelmiä. Koulutus on tilaajalle ja osallistujille maksuton.

Kiinnostuitko koulutuksesta? Ota yhteyttä: ohjelmapäällikkö Minna Mannert, minna.mannert(at)plan.fi, p. 050 4778744

24.06.2021

Ratkaisijat-koulutuksesta vauhtia kestävän kehityksen työhön

Kevään aikana toteutimme Opetushallituksen tuella kolmen kuukauden mittaisen täydennyskoulutuskokonaisuuden ”Ratkaisijat – Ilmastokasvatuksella aktiivista toimijuutta”. Mukana oli opettajia ja kasvattajia eri kouluasteilta aina esiopetuksesta lukioon. Verkkokoulutukseen pystyi osallistumaan kätevästi mistä päin Suomea tahansa, ja olipa mukana vuorotteluvapaataan Saksassa viettävä opettajakin.

Koulutus oli myös meille vetäjille oppimismatka. Sukelsimme kestävän kehityksen, ratkaisukeskeisen ilmastokasvatuksen, tunnekasvatuksen, osallisuuden vahvistamisen ja monien muiden teemojen pyörteisiin osallistujien kanssa ja etsimme yhdessä ratkaisuja kysymyksiin, jotka matkan varrella meitä alkoivat askarruttaa. Tärkeän panoksensa koulutukseen toivat myös vierailevat kouluttajat. Suuri kiitos Tiina Karhuvirralle Opinkirjosta, Ilkka Ratiselle Lapin yliopistosta ja Pinja Siparille Biologian ja maantieteen opettajien liitosta!

Meillä oli tiivis, pienehkö porukka, joka ryhmäytyi nopeasti, vaikka kokoonnuimmekin virtuaalisesti. Ryhmässä vallitsi hyvä, luottamuksellinen ilmapiiri, ja keskustelut syvenivät aidoksi jakamiseksi osallistujien kesken. Jokaisen kokoontumiskerran aluksi kertasimme turvallisemman tilan periaatteet. Palautteen perusteella ryhmän antama vertaistuki oli tärkeää. Yhden osallistujan sanoin oli ”kivaa tuntea olevansa ”omien” joukossa.”

***

Koulutuksessa keskustelimme useaan otteeseen siitä, mitä merkitystä yksilön valinnoilla on, kun kestävyysongelmat ovat rakenteellisia ja tarvitaan systeemistä muutosta. Entä mikä rooli lasten ja nuorten teoilla on? Millaisia toiminnan mahdollisuuksia heille avautuu? Kun lapsia ja nuoria kannustetaan ilmastotekoihin, valojen sammuttelun kaltaiset pienet arjen teot korostuvat ja vaarana on, että toiminta vaikuttaa puuhastelulta, jolla ei ole todellista vaikuttavuutta.

Nuoret voivat kuitenkin vaikuttaa myös yhteiskunnallisesti monin tavoin: taiteen keinoin, lobbaamalla päättäjiä, järjestämällä tapahtumia, toimimalla vapaaehtoisena, kirjoittamalla mielipidekirjoituksia, jakamalla tietoa tai vaikuttamalla sosiaalisessa mediassa. Nuorten timantti -oppimateriaali syventää oppilaiden ymmärrystä heidän vaikuttamismahdollisuuksistaan ja roolistaan yhteiskunnassa. Lisäksi kun nuoret valitsevat jatko-opintopolkuaan ja pohtivat tulevaa ammattiaan, on myös hyvä pohtia, miten eri ammateissa pystyy vaikuttamaan kestävään kehitykseen.

Toki pienillä arjen teoilla on myös paikkansa. Sosiaalipsykologiasta tiedämme, että ihmisiä kannattaa kasvattaa tekemään hyviä asioita, sillä hyvät teot ruokkivat toisiaan. Ympäristövastuullisesti toimiva ihminen toimii usein vastuullisesti myös toisia ihmisiä kohtaan. Universalistiset arvot kuten tasa-arvo, luonnon arvostaminen ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus vahvistavat toisiaan.

Toisaalta ympäristö ja sosiaaliset verkostot vaikuttavat siihen, miten helppoa tai vaikeaa ihmisen on elää omia arvojaan todeksi. Tiedostavat edelläkävijät ovat tärkeässä roolissa, koska he viitoittavat muille tietä ja luovat markkinaa kestävämmille ratkaisuille. Kasviperäiset maidonkorvikkeet ovat tästä hyvä esimerkki. Nykyään jopa Valiolla on omat kaurajuomansa, ja lehmänmaidon korvaaminen arjessa on muuttunut helpoksi valinnaksi.

***

Kun puhutaan ilmastonmuutoksen kaltaisista viheliäisistä ongelmista, ne väistämättä herättävät paljon tunteita niin opettajassa kuin oppilaissa. Opettaja saattaa tuntea esimerkiksi suuttumusta, pelkoa, surua tai syyllisyyttä. Kun opettaja osaa tunnistaa omat tunteensa ja käsitellä niitä rakentavasti, hänen on helpompi kohdata oppilaiden tunteet ja antaa työkaluja niiden käsittelyyn. Kaikki tunteet ovat sinänsä yhtä hyviä, ja suuttumuksen kaltaiset, negatiivisiksi mielletyt tunteet voivat hyvinkin antaa voimaa toimia ja vaatia muutosta. Toisaalta kestävän kehityksen työ saattaa herättää myös ilon ja ylpeyden kaltaisia tunteita.

Kestävän kehityksen kasvatuksen on tärkeää herättää toivoa uhkakuvien maalailun sijaan. Oppilaiden tai opettajakollegoiden ilmastoskeptisyydessä saattaa olla kyse siitä, että aihe on niin ahdistava, että sen kieltää ja sysää pois mielestä. Toivon on kuitenkin perustuttava ratkaisukeskeiseen toimintaan – perusteeton optimismi ei ole toiveikkuutta vaan silmien ummistamista.

***

Kestävän kehityksen kasvatus toteutuu nykyisellään kouluissa hyvin vaihtelevasti. Opettajalla ja hänen henkilökohtaisilla arvoillaan on paljon väliä, vaikka opetussuunnitelma on kaikille sama. Yksittäinen opettaja saattaa kokea olevansa asian kanssa aika yksin. Koulun toimintakulttuurilla ja johdolla on suuri merkitys kestävän kehityksen työn mahdollistamisessa ja resursoimisessa. Yhden osallistujan sanoin tällaista koulutusta tulisikin tarjota nimenomaan rehtoreille sekä päättäjille, esimerkiksi sivistystoimenjohtajille ja kunnanvaltuutetuille, jotta näiltä saisi koulujen käytännön työhön vahvemmin tukea.

Kestävää kehitystä käsitteleviin koulutuksiin hakeutuu lähinnä niitä, jotka ovat jo valmiiksi hyvin kiinnostuneita aiheesta, tietävät siitä paljon ja käsittelevät sitä opetuksessaan. Toisaalta valmiiksi motivoituneet opettajat voivat toimia muutosagentteina omissa kouluissaan, ja heidän innostuksensa saattaa tarttua muihin. Kevään koulutuksen tuloksena yhteen lukioon esimerkiksi päätettiin perustaa kestävän kehityksen työryhmä koulutuksen osallistujan aloitteesta.

Tällaisten pitkäkestoisten ja intensiivisten koulutusten rinnalla on syytä tarjota myös lyhytkestoisia veso-koulutuksia, jotka tavoittavat parhaimmillaan kokonaisen koulun opetushenkilöstön kerralla. Näin koulutus tavoittaa myös ne kasvattajat, joille aihe on vieras. Tulevana lukuvuonna me Globaalikoulussa tarjoammekin osana tilauskoulutuspalettiamme ”Koulu kestävää tulevaisuutta rakentamassa” -koulutusta, joka sopii niin luokanopettajille kuin eri aineiden aineenopettajille.

Ratkaisijat-koulutus toteutuu jälleen syksyllä 2021. Lue lisää tästä ja varaa paikkasi jo nyt – koulutus täyttyy kovaa vauhtia!

08.01.2021

Toimii! Kehittämisprojekteilla kestävää kehitystä kouluun

Syksyn 2020 aikana toteutimme Opetushallituksen tuella kolme Toimii! -koulutuskokonaisuutta. Toimii! -koulutuksen tavoitteena oli vahvistaa osallistujien sisällöllistä ja pedagogista osaamista kestävän kehityksen ja osallisuuden kysymyksistä. Koulutuksessa käsittelimme:

  • sosiaalisesti, ekologisesti, kulttuurisesti ja taloudellisesti kestävää kehitystä koulun näkökulmasta,
  • kestävää kehitystä tukevaa toimintakulttuuria koulussa,
  • lasten ja nuorten osallisuutta ja aktiivista kansalaisuutta,
  • vihapuhetta osallisuutta heikentävänä ilmiönä sekä
  • yhdenvertaisuutta ja normikriittistä pedagogiikkaa.

Koulutus vastasi laajuudeltaan 5 opintopistettä. Siihen kuului omaan työhön liittyvä kehittämisprojekti, jonka myötä osallistujat pääsivät hyödyntämään ja soveltamaan koulutuksessa oppimaansa.

Kolmessa ryhmässä toteutettiin yhteensä 19 kehittämisprojektia. Niistä osa oli kahden opettajan yhteisiä projekteja. Kehittämisprojektit käsittelivät kestävän kehityksen ja osallisuuden kysymyksiä monista eri näkökulmista ja linkittyivät hienosti niihin kysymyksiin, jotka kussakin koulussa ovat ajankohtaisia. Tässä esimerkkejä:

Osana paikallisen lukion opetussuunnitelman valmistelua kaksi lukio-opettajaa suunnitteli kahden opintopisteen laajuisen Think globally -opintojakson, jossa yhdistyy englantia, kuvataidetta ja kestävän kehityksen kasvatusta. Opintojakso toteutuu syksyllä 2021, kun uusi LOPS astuu voimaan.

Kaksi aineenopettajaa selvitti, miten kestävän kehityksen eri osa-alueet toteutuvat opetuksessa heidän yläkoulussaan. He tekivät kyselyn opettajille, kokosivat vastaukset, analysoivat vahvuuksia ja heikkouksia sekä esittelivät kehittämisideansa johtoryhmälle ja kestävän kehityksen tiimille.

Alakoulun opettaja perusti kouluun oppilaiden ympäristöryhmän. Ryhmä kartoitti syksyn aikana muiden oppilaiden toiveita, maalasi seinille kannustavia ja ystävälliseen puheeseen ohjaavia lauseita ja sai hankittua koululle välituntiliikuntavälineitä ja istumatyynyjä viihtyisyyden lisäämiseksi.

Alakoulun apulaisrehtori kehitti osallisuutta tukevaa Aulavahtimestari-toimintaa, jossa yksinäiset oppilaat otetaan mukaan huolehtimaan koulun yhteisten tilojen viihtyisyydestä välitunneilla niin, että heidän pystyvyyden kokemuksensa lisääntyy ja heidän ryhmään kuulumisen kokemuksensa vahvistuu.

Yläkoulun opettaja toteutti jopoluokalle kolmen kaksoistunnin opetuskokonaisuuden vihapuheesta hyödyntäen Vihapuheesta dialogiin -materiaalia sekä UNHCR:n Kovat kertoimet -verkkopeliä ja Ylen verkkotestejä sananvapauden rajoista ja verkkokeskustelusta.

Luokanopettajan projekti oli alakoulun monialainen oppimiskokonaisuus kestävästä tulevaisuudesta. Futures of Education -kokonaisuus herättelee pohtimaan, miten maailma on muuttunut 30 vuodessa, millaiseksi maailma voisi muuttua seuraavien 30 vuoden aikana ja minkä asioiden haluamme säilyvän tai muuttuvan.

Yksi opettaja teki yhdessä koulun keke-tiimin kanssa kestävän kehityksen suunnitelman, jota aletaan toteuttaa ensi lukuvuoden alussa. Suunnitelmassa on yksi teema per vuosiluokka. Alaluokilla pääpaino on ekologisessa ja kulttuurisessa kestävyydessä, yläluokilla taas taloudellisessa ja sosiaalisessa kestävyydessä. Tämä systematisoi kestävän kehityksen teemojen käsittelyä, ja ymmärrys syvenee koulupolun aikana.  

Jokainen osallistuja oli palautteen mukaan tyytyväinen kehittämisprojektiinsa. ”Oma projekti oli käytännönläheinen. Oli kiinnostavaa seurata myös muiden projektien etenemistä. Niistä sai hyviä ideoita”.

Itselleni kouluttajana oli inspiroivaa työskennellä näin upeiden ja sitoutuneiden opettajien kanssa. Meillä oli huippuosallistujat, joilla on tahtoa, intoa ja osaamista kehittää oman koulunsa toimintakulttuuria kestävää kehitystä edistävään ja oppilaiden osallisuutta tukevaan suuntaan. Kiitos kuluneesta syksystä ja matka kohti kestävää tulevaisuutta jatkukoon!

07.01.2021

Koulutus: Ratkaisijat – ilmastokasvatuksella aktiivista toimijuutta

Hei opettaja! Tahdotko tukea nuorten ilmastomyönteistä toimintaa? Haluatko etsiä ratkaisuja ilmastonmuutoksen ja kestävän kehityksen haasteisiin muiden opettajien kanssa?

Tule mukaan maksuttomaan täydennyskoulutukseen, joka alkaa helmikuussa! Ratkaisijat – Ilmastokasvatuksella aktiivista toimijuutta -koulutus antaa välineitä, vertaistukea ja uutta intoa ilmastokasvatukseen ja oppilaiden osallisuuden tukemiseen. Koulutus vahvistaa sisällöllistä ja pedagogista osaamistasi kestävän kehityksen teemoista.

Verkossa toteutettavaan koulutukseen kuuluu 6 webinaaria, itsenäisiä välitehtäviä ja omassa koulussa toteutettava kehittämisprojekti. Koulutus vastaa laajuudeltaan 5 opintopistettä. Kouluttajina toimivat Planin Globaalikoulun, Kehittämiskeskus Opinkirjon, Lapin yliopiston sekä Biologian ja maantieteen opettajien liitto BMOL ry:n asiantuntijat. Koulutus on osa Opetushallituksen rahoittamaa opetustoimen henkilöstökoulutusta.

Lue lisää täältä tai ilmoittaudu koulutukseen tästä.

18.06.2020

Koulutus: Toimii! Kohti kestävää kehitystä ja aktiivista kansalaisuutta

”Monessa suhteessa innostavaa, niin paljon mahdollisuuksia!”
“Asiantuntemus 6/5”
”Monipuolinen ja ajatuksia herättävä combo”

– Vuonna 2019 koulutukseen osallistuneet opettajat

Toimii! -koulutus antaa välineitä, vertaistukea ja uutta intoa osallisuuden ja kestävän kehityksen eteenpäin viemiseen omassa koulussa. Oppimismatkasi tukena ovat Planin Globaalikoulun, Tampereen yliopiston COMET-tutkimuskeskuksen ja Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssin asiantuntijat.

Mitä? Täydennyskoulutus sisältää lähiopetuksen / webinaarit, verkkovalmennusta, välitehtäviä ja omassa koulussa toteutettavan kehittämisprojektin, jota voi hyödyntää esimerkiksi paikallisessa LOPS-työssä tai monialaisen oppimiskokonaisuuden suunnittelussa. Kehittämisprojekti voi olla myös pienimuotoisempi pedagoginen kokeilu. Koulutus vastaa laajuudeltaan 5 opintopistettä.

Missä ja milloin? Koulutus järjestetään monimuotototeutuksena Vantaalla ja Hämeenlinnassa. Lisäksi järjestämme kaksi verkkototeutusta.

  • Vantaa: Lähipäivät 7.9., 6.10. ja 3.12.2020 klo 9–15 Kulttuurikeskus Vernissassa (1. lähipäivä) ja Heurekassa (2. ja 3. lähipäivä).
  • Hämeenlinna: Lähipäivät 2.9., 5.10. ja 26.11.2020 klo 9–15 Koulutuskuntayhtymä Tavastian tiloissa.
  • Verkkototeutus I: Webinaarit 28.9., 8.10., 26.10., 3.11., 16.11. ja 24.11.2020 klo 14–16.30 Teamsissa.
  • Verkkototeutus II: Webinaarit 9.9., 23.9., 15.10., 27.10., 19.11. ja 1.12. klo 13.30–16.00 Teamsissa.

Koulutustilat ovat riittävän suuria turvavälien pitämiseksi. Mikäli koronaepidemian tilanne ei salli kokoontumista, suunnitellut lähipäivät toteutetaan verkon välityksellä, kuitenkin samana päivänä.

Kenelle? Koulutus on suunnattu peruskoulun ja toisen asteen opettajille ja rehtoreille.

Koulutuksen jälkeen

  • tunnet kestävän kehityksen tavoitteet ja osaat soveltaa niitä eri oppiaineiden opetuksessa,
  • ymmärrät, mikä on koulun rooli kestävän tulevaisuuden rakentamisessa,
  • tiedät, mitä vihapuhe on ja millä keinoin sitä voidaan ehkäistä kouluympäristössä,
  • osaat tukea oppilaiden osallisuutta ja aktiivista kansalaisuutta.

Opetushallituksen tuella järjestettävä koulutus on osallistujille maksuton. Osallistujat vastaavat itse ruokailu- ja matkakuluista. Saat osallistumisestasi kurssitodistuksen.

Varaa paikkasi koulutuksesta ilmoittautumalla tällä lomakkeella.

Lisätiedot: globaalikasvatuksen asiantuntija Leena Honkasalo, leena.honkasalo@plan.fi, 050 562 8470.

18.03.2020

Globaalikoulun webinaarit 26.3. ja 30.3.

Tahdotko päivittää osaamistasi globaalikasvatuksen teemoista? Osallistu ammatilliseen täydennyskoulutukseen verkossa! Plan Suomen Globaalikoulu järjestää maaliskuussa kaksi webinaaria:

Koulu kestävän kehityksen toimintakulttuurin edistäjänä to 26.3. klo 15–16:30

Osallisuus koulussa ma 30.3. klo 15–16:30. 

Ensimmäisessä webinaarissa pääset pohtimaan, mikä on koulun rooli kestävän tulevaisuuden rakentamisessa ja mitä tietoja, taitoja, arvoja ja asenteita kuuluu kestävän kehityksen toimintakulttuuriin.

Toisessa webinaarissa opit osallisuuden merkityksestä kestävän kehityksen koulukulttuurin kannalta ja arvioit oman kouluyhteisösi arkea osallisuuden näkökulmasta.

Voit osallistua molempiin webinaareihin tai vain toiseen. Webinaarit järjestetään Zoom-palvelun kautta, ja ne sisältävät osallistavia ja vuorovaikutteisia osuuksia. Voit osallistua tietokoneella, tabletilla tai älypuhelimella. Ilmoittaudu mukaan tästä.

Kysy lisää: koulutussuunnittelija Leena Honkasalo, leena.honkasalo@plan.fi.

24.09.2019

Uusi verkkokoulutus tarjoaa avaimia kestävän kehityksen koulukulttuurin rakentamiseen – ilmoittaudu nyt!

Kuinka rakentaa yhdenvertaista ja moninaisuutta arvostavaa kouluyhteisöä? Mitä kestävän kehityksen koulukulttuuri tarkoittaa? Kuinka käsitellä monimutkaisia globaaleja ilmiöitä ymmärrettävällä ja arkipäivään linkittyvällä tavalla? Kuinka rohkaista oppilaita aktiiviseen kansalaisuuteen?

Osallistu Plan International Suomen ja Tampereen yliopiston tutkimuskeskus Cometin järjestämään tiiviiseen ja vuorovaikutteiseen verkkokoulutukseen “Moninaisuus, yhdenvertaisuus ja kestävä kehitys kouluissa” vaikka kotisohvaltasi. Koulutukseen osallistuaksesi tarvitset oman tietokoneen internetyhteydellä sekä mikrofonilliset kuulokkeet.

Koulutuksessa käsitellään teemoja, kuten yhdenvertaisuus ja vihapuhe, kestävän kehityksen tavoitteet ja aktiivinen kansalaisuus. Koulutus antaa konkreettisia työkaluja kestävän kehityksen tavoitteiden käsittelyyn opetuksessa, globaalien ongelmien juurisyiden pohdintaan ja oman toiminnan globaalien vaikutusten ymmärtämiseen.

Koulutus on 0,5 op laajuinen ja se koostuu viidestä 1,5h verkkokoulutuksesta sekä itsenäisesti suoritettavista reflektiivisistä välitehtävistä. Koulutus soveltuu yläkoulun ja lukion opettajille ja rehtoreille.

Verkkokoulutuspäivät: 29.10, 5.11, 12.11, 19.11 ja 26.11 kello 16.15-17.45

Koulutuksen jälkeen:

  • ymmärrät, mikä on koulun rooli kestävän tulevaisuuden rakentamisessa
  • tiedät, mitä ovat YK:n kestävän kehityksen tavoitteet ja kuinka käsitellä niitä opetuksessa
  • tiedät, mitä ovat normit ja etuoikeudet ja miten ne vaikuttavat vihapuheilmiöön
  • ymmärrät, minkälaisilla keinoilla vihapuhetta voidaan ennaltaehkäistä koulumaailmassa
  • osaat edistää yhdenvertaisuutta ja tukea oppilaiden osallisuutta ja aktiivista kansalaisuutta

Ilmoittautuminen verkkolomakkeella 28.10.2019 mennessä

Koulutus on osallistujille maksuton ja toteutetaan OPH:n opettajien täydennyskoulutusrahoituksella.

Lisätietoja: globaalikasvatuksen suunnittelija Anna-Kaisa Hiedanniemi anna-kaisa.hiedanniemi@plan-international.org

 

20.11.2018

OPH täydennyskoulutushanke

Moninaisuus, yhdenvertaisuus ja kestävä kehitys kouluissa – täydennyskoulutusta lukion ja yläkoulun opettajille

Kevätlukukaudella 2019 kiitosta kerännyt globaalikasvatuksen koulutuskokonaisuus järjestetään syyslukukaudella kolmella paikkakunnalla ja verkossa. 

Koulutuksen aikana käsitellään teemoja kuten yhdenvertaisuus ja vihapuhe, kestävän kehityksen tavoitteet ja aktiivinen kansalaisuus. Vihapuhe-osiossa käsitellään moninaisuutta arvostavan koulukulttuurin kehittämistä sekä keinoja ehkäistä vihapuhetta koulussa, erityisesti mediakasvatuksen näkökulmasta. Koulutus antaa konkreettisia työkaluja kestävän kehityksen tavoitteiden käsittelyyn opetuksessa, globaalien ongelmien juurisyiden pohdintaan ja oman toiminnan globaalien vaikutusten ymmärtämiseen. Koulutuksessa tutustutaan syksyllä 2018 pilotoituun konkreettiseen toimintamalliin aktiivisen kansalaisuuden toteuttamiseksi kouluissa, erityisesti monikulttuurisissa oppilasryhmissä. 

Koulutuksen voi suorittaa osallistuen lähiopetukseen tai verkkokoulutuksiin.

Lähiopetuskokonaisuuksia järjestetään Lahdessa, Turussa ja Helsingissä. Koulutus on vesokelpoinen, 1,5op laajuinen ja koostuu neljästä iltapäivän mittaisesta lähiopetusjaksosta sekä välitehtävistä.

Verkkokoulutuskokonaisuus on lähiopetusta hieman tiivistetympi kokonaisuus ja se koostuu viidestä verkkotapaamisesta ja itsenäisistä tehtävistä.

Koulutuksen toteutuksesta vastaavat Tampereen yliopiston Comet tutkimuskeskus sekä Planin Globaalikoulu. 

 

Turun lähiopetuspäivät:12.9, 25.9, 9.10, 23.10 kello 12.30.30-16

Lahden lähiopetuspäivät: 19.9, 8.10, 31.10 kello 12.30-16, paitsi 8.10 kello 9-17

Helsingin lähiopetuspäivät: 6.11, 19.11, 5.12, 18.12 kello 12.30-16

Verkkokoulutus 29.10, 5.11, 12.11, 19.11 ja 26.11 kello 16.15-17.45

 

Koulutuskokonaisuus on osallistujille maksuton ja se toteutetaan Opetushallituksen tuella.

Ilmoittaudu  verkkolomakkeella 1.9.2019 mennessä, kuhunkin koulutukseen otetaan 16 osallistujaa.

Lisätiedot globaalikasvatuksen suunnittelija Anna-Kaisa Hiedanniemi, anna-kaisa.hiedanniemi@plan.fi

20.07.2018

Globaalikoulun koulutukset varhaiskasvattajille

Globaalikasvatusta varhaiskasvattajille

Plan Suomi tarjoaa varhaiskasvattajalle soveltuvia koulutuksia, joissa käsitellään lapsen oikeuksia ja muita globaalikasvatuksen teemoja alle kouluikäisille sopivilla pedagogisilla menetelmillä. Globaalikasvatuksessa vaikutetaan asenteisiin, taitoihin ja tietoihin, joiden kautta maailman erilaiset todellisuudet avautuvat.

Koulutus antaa käytännön toimintavinkkejä varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa tärkeiksi määriteltyjen teemojen, esimerkiksi yhdenvertaisuuden, moninaisuuden ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen ja osallisuuden käsittelyyn varhaiskasvatuksessa.

Koulutuksen jälkeen

  • tiedät, mitä ovat lapsen oikeudet
  • tiedät, mitä on globaalikasvatus ja miten sitä voi toteuttaa varhaiskasvatuksessa
  • osaat erilaisia toiminnallisia harjoitteita, pelejä ja leikkejä, joiden avulla voit käsitellä globaalikasvatuksen teemoja lasten kanssa

Koulutukset ovat maksuttomia tilaajalle. Koulutuksen kesto on 2,5 tuntia.

Syksyllä koulutamme varhaiskasvattajia seuraavilla paikkakunnilla

Joensuu 10.9.2019 ilmoittautuminen

Lappeenranta 17.9.2019 ilmoittautuminen

Tampere 28.11.2019 ilmoittautuminen

Lisätietoja koulutuksista: anna-kaisa.hiedanniemi at plan.fi

 

06.06.2018

Itseopiskelukurssi Vihapuheesta dialogiin

Vihapuheesta dialogiin -koulutus nyt myös verkkokurssina!

Planin suosittuun Vihapuheesta dialogiin -täydennyskoulutukseen pohjautuva verkkokurssi opastaa sinut vihapuheilmiön lähteille ja tarjoaa konkreettisia ja osallistavia esimerkkejä vihapuheen käsittelyn pedagogiikan soveltamiseen. Kurssi on maksuton ja soveltuu veso-koulutukseksi (1 veso). Kurssi on suunnattu pääasiassa kasvatusalan ammattilaisille, kuten opettajille. Kurssin voi kuitenkin käydä kuka tahansa ja sen antama tietotaito vihapuheesta ilmiönä on hyödyllistä jokaiselle kansalaiselle.

Kurssi suoritetaan itsenäisesti Eliademy-alustalla. Sen suorittamiseen tarvitset noin kuusi tuntia aikaa.

Kurssin jälkeen

  • ymmärrät, mitä eroa on vihaisella puheella ja vihapuheella
  • tiedät vihapuheen suhteesta lakiin, sananvapauteen ja kiusaamiseen
  • tiedät, mitä ovat normit ja etuoikeudet ja miten ne vaikuttavat vihapuheilmiöön
  • ymmärrät millaisilla keinoilla vihapuhetta voidaan ennaltaehkäistä koulumaailmassa
  • tunnet konkreettisia menetelmiä vihapuheen käsittelyyn oppitunneilla

Tästä pääset kirjautumaan verkkokurssille.