Yleinen, 24.6.2021

Ratkaisijat-koulutuksesta vauhtia kestävän kehityksen työhön

Nainen lukemassa Lasten oikeuksien kymppi -materiaaleja.

Kevään aikana toteutimme Opetushallituksen tuella kolmen kuukauden mittaisen täydennyskoulutuskokonaisuuden ”Ratkaisijat – Ilmastokasvatuksella aktiivista toimijuutta”. Mukana oli opettajia ja kasvattajia eri kouluasteilta aina esiopetuksesta lukioon. Verkkokoulutukseen pystyi osallistumaan kätevästi mistä päin Suomea tahansa, ja olipa mukana vuorotteluvapaataan Saksassa viettävä opettajakin.

Koulutus oli myös meille vetäjille oppimismatka. Sukelsimme kestävän kehityksen, ratkaisukeskeisen ilmastokasvatuksen, tunnekasvatuksen, osallisuuden vahvistamisen ja monien muiden teemojen pyörteisiin osallistujien kanssa ja etsimme yhdessä ratkaisuja kysymyksiin, jotka matkan varrella meitä alkoivat askarruttaa. Tärkeän panoksensa koulutukseen toivat myös vierailevat kouluttajat. Suuri kiitos Tiina Karhuvirralle Opinkirjosta, Ilkka Ratiselle Lapin yliopistosta ja Pinja Siparille Biologian ja maantieteen opettajien liitosta!

Meillä oli tiivis, pienehkö porukka, joka ryhmäytyi nopeasti, vaikka kokoonnuimmekin virtuaalisesti. Ryhmässä vallitsi hyvä, luottamuksellinen ilmapiiri, ja keskustelut syvenivät aidoksi jakamiseksi osallistujien kesken. Jokaisen kokoontumiskerran aluksi kertasimme turvallisemman tilan periaatteet. Palautteen perusteella ryhmän antama vertaistuki oli tärkeää. Yhden osallistujan sanoin oli ”kivaa tuntea olevansa ”omien” joukossa.”

***

Koulutuksessa keskustelimme useaan otteeseen siitä, mitä merkitystä yksilön valinnoilla on, kun kestävyysongelmat ovat rakenteellisia ja tarvitaan systeemistä muutosta. Entä mikä rooli lasten ja nuorten teoilla on? Millaisia toiminnan mahdollisuuksia heille avautuu? Kun lapsia ja nuoria kannustetaan ilmastotekoihin, valojen sammuttelun kaltaiset pienet arjen teot korostuvat ja vaarana on, että toiminta vaikuttaa puuhastelulta, jolla ei ole todellista vaikuttavuutta.

Nuoret voivat kuitenkin vaikuttaa myös yhteiskunnallisesti monin tavoin: taiteen keinoin, lobbaamalla päättäjiä, järjestämällä tapahtumia, toimimalla vapaaehtoisena, kirjoittamalla mielipidekirjoituksia, jakamalla tietoa tai vaikuttamalla sosiaalisessa mediassa. Nuorten timantti -oppimateriaali syventää oppilaiden ymmärrystä heidän vaikuttamismahdollisuuksistaan ja roolistaan yhteiskunnassa. Lisäksi kun nuoret valitsevat jatko-opintopolkuaan ja pohtivat tulevaa ammattiaan, on myös hyvä pohtia, miten eri ammateissa pystyy vaikuttamaan kestävään kehitykseen.

Toki pienillä arjen teoilla on myös paikkansa. Sosiaalipsykologiasta tiedämme, että ihmisiä kannattaa kasvattaa tekemään hyviä asioita, sillä hyvät teot ruokkivat toisiaan. Ympäristövastuullisesti toimiva ihminen toimii usein vastuullisesti myös toisia ihmisiä kohtaan. Universalistiset arvot kuten tasa-arvo, luonnon arvostaminen ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus vahvistavat toisiaan.

Toisaalta ympäristö ja sosiaaliset verkostot vaikuttavat siihen, miten helppoa tai vaikeaa ihmisen on elää omia arvojaan todeksi. Tiedostavat edelläkävijät ovat tärkeässä roolissa, koska he viitoittavat muille tietä ja luovat markkinaa kestävämmille ratkaisuille. Kasviperäiset maidonkorvikkeet ovat tästä hyvä esimerkki. Nykyään jopa Valiolla on omat kaurajuomansa, ja lehmänmaidon korvaaminen arjessa on muuttunut helpoksi valinnaksi.

***

Kun puhutaan ilmastonmuutoksen kaltaisista viheliäisistä ongelmista, ne väistämättä herättävät paljon tunteita niin opettajassa kuin oppilaissa. Opettaja saattaa tuntea esimerkiksi suuttumusta, pelkoa, surua tai syyllisyyttä. Kun opettaja osaa tunnistaa omat tunteensa ja käsitellä niitä rakentavasti, hänen on helpompi kohdata oppilaiden tunteet ja antaa työkaluja niiden käsittelyyn. Kaikki tunteet ovat sinänsä yhtä hyviä, ja suuttumuksen kaltaiset, negatiivisiksi mielletyt tunteet voivat hyvinkin antaa voimaa toimia ja vaatia muutosta. Toisaalta kestävän kehityksen työ saattaa herättää myös ilon ja ylpeyden kaltaisia tunteita.

Kestävän kehityksen kasvatuksen on tärkeää herättää toivoa uhkakuvien maalailun sijaan. Oppilaiden tai opettajakollegoiden ilmastoskeptisyydessä saattaa olla kyse siitä, että aihe on niin ahdistava, että sen kieltää ja sysää pois mielestä. Toivon on kuitenkin perustuttava ratkaisukeskeiseen toimintaan – perusteeton optimismi ei ole toiveikkuutta vaan silmien ummistamista.

***

Kestävän kehityksen kasvatus toteutuu nykyisellään kouluissa hyvin vaihtelevasti. Opettajalla ja hänen henkilökohtaisilla arvoillaan on paljon väliä, vaikka opetussuunnitelma on kaikille sama. Yksittäinen opettaja saattaa kokea olevansa asian kanssa aika yksin. Koulun toimintakulttuurilla ja johdolla on suuri merkitys kestävän kehityksen työn mahdollistamisessa ja resursoimisessa. Yhden osallistujan sanoin tällaista koulutusta tulisikin tarjota nimenomaan rehtoreille sekä päättäjille, esimerkiksi sivistystoimenjohtajille ja kunnanvaltuutetuille, jotta näiltä saisi koulujen käytännön työhön vahvemmin tukea.

Kestävää kehitystä käsitteleviin koulutuksiin hakeutuu lähinnä niitä, jotka ovat jo valmiiksi hyvin kiinnostuneita aiheesta, tietävät siitä paljon ja käsittelevät sitä opetuksessaan. Toisaalta valmiiksi motivoituneet opettajat voivat toimia muutosagentteina omissa kouluissaan, ja heidän innostuksensa saattaa tarttua muihin. Kevään koulutuksen tuloksena yhteen lukioon esimerkiksi päätettiin perustaa kestävän kehityksen työryhmä koulutuksen osallistujan aloitteesta.

Tällaisten pitkäkestoisten ja intensiivisten koulutusten rinnalla on syytä tarjota myös lyhytkestoisia veso-koulutuksia, jotka tavoittavat parhaimmillaan kokonaisen koulun opetushenkilöstön kerralla. Näin koulutus tavoittaa myös ne kasvattajat, joille aihe on vieras. Tulevana lukuvuonna me Globaalikoulussa tarjoammekin osana tilauskoulutuspalettiamme ”Koulu kestävää tulevaisuutta rakentamassa” -koulutusta, joka sopii niin luokanopettajille kuin eri aineiden aineenopettajille.

Ratkaisijat-koulutus toteutuu jälleen syksyllä 2021. Lue lisää tästä ja varaa paikkasi jo nyt – koulutus täyttyy kovaa vauhtia!

Yleinen, 25.1.2023

Vertaistukiryhmä Suomeen muuttaneille tytöille starttaa helmikuussa pääkaupunkiseudulla

Plan International Suomen uudet Voimanaisia-ryhmät käynnistyvät helmikuussa ja osallistujia haetaan nyt!Äiti-tytär -hanke on suunnattu 10-16…
Tapahtumat, 16.1.2023

Ympäristötunteita käsittelevä tutkijatapaaminen 8.2.2023

Ympäristöasiat herättävät monenlaisia tunteita, joiden huomioiminen on tärkeää sekä toiminnan että hyvinvoinnin kannalta. Plan, Nuorisotutkimusseura,…
Yleinen, 20.12.2022

Uusi englanninkielinen Observing Youth -materiaali tarjoaa ideoita nuorten tasa-arvokasvatukseen

Julkaisu sisältää kokoelman englanninkielisiä harjoituksia ja osallistavia menetelmiä sukupuolten tasa-arvoon ja nuorten elämään liittyvistä aiheista.…